Leena Krohnin kirja on satu aikuisille ja lapsille, kuulasta proosaa joka välillä vaihtuu runomuotoon. Tarina perustuu vanhaan pohjoismaiseen mytologiaan. Juhannusyönä nousee Näkki vedestä juhlakansan keskelle tanssimaan. Näkki vaikuttaa monella tavalla kyläläisten elämään, eniten tyttöön joka seuraa häntä veden valtakuntaan sekä pelimanniin josta tulee maankuulu soittotaituri.
Leena Krohn käsittelee Näkki-myyttiä tuoreesti ja persoonallisesti, tuo kansanperinteen ainekset suomalaiseen kesään ja juhannusviettoon. Tarinan tunnelmaan sopivana kuvituksena on Inari Krohnin grafiikkaa.
Tämä tarina Näkistä on ihastuttava ja harvinainen, siis äärimmäisen tervetullut. Olen hyvin kiinnostunut maamme uskomushistoriasta ja Näkki on itselleni tuttu lapsuudestani, jossa äitini muistutti veden äärellä lorkkimisen vaaroista ja laiturilta kurottelemisen vaaroista. "Varo ettei Näkki vie." Tässä tarinassa tämä vedenalinen olento näyttäytyy minun tuntemaani traagisempana ja samaistuttavampana, jälleen yhtenä ihmisten suvaitsemattomuuden ja reviirin aggressiivisen puolustamisen uhrina, uteliaana ylempänä, kauniimpana olentona, joka katsoo parhaaksi jäädä elämään vedenaliseen maailmaansa. Erityisesti tässä viehätti, että Krohn onnistui sulavasti hyödyntämään tarustoa, pysyi uskollisena, vaikka ottikin ilmiselviä vapauksia Näkin kuvauksessa.