What do you think?
Rate this book
Sivistyksen vuoksi
Sivistyksen tavoittelu niin yksilön kuin yhteiskunnan tasolla rakentaa merkityksellistä, hyvää elämää ja edistää kykyämme vastata kestävyyskriiseihin.
Kolmekymmentäkaksi kiinnostavaa eri alojen asiantuntijaa pohtii sivistyksen olemusta, rakentamista, nykytilaa ja tulevaisuutta. Kirja kysyy ja vastaa muun muassa kysymyksiin: Mitä sivistys on ja mitä se ei ole? Mikä on kielen ja kulttuurin sivistävä voima? Mitä on ruumiin sivistys? Mitä yhteiskunnan polarisaatio aiheuttaa sivistykselle? Mitä ongelmia länsimaiseen sivistysajatteluun kytkeytyy - ja miksi sivistyksen tulisi niistä huolimatta olla yhteiskunnallinen tavoitteemme? Kaikki kiteytyy siihen, miten ja miksi sivistys johtaa hyvään elämään.
Sivistyksen vuoksi -kirjan julkilausuttu pyrkimys on saada lukija innostumaan sivistyksestä ja pohtimaan omia tapojaan ja olemistaan osana yhteiskuntaa.
Kirjassa mukana ovat: Ilkka Niiniluoto, Tarja Halonen, M.A. Numminen, Jari Ojala, Arto O. Salonen, Ilona Herlin, Seela Sella, Jarkko Martikainen, Iikka Kivi, Sanna Karkulehto, Tiina Parviainen, Sami Kolamo, Anni Vuohijoki, Kari Silvola, Quivine Ndomo, Johanna Vuorelma, Kirsi Piha, Janne Riiheläinen, Tuija Saresma, Juha Hurme, Oras Tynkkynen, Julia Thuren, Sixten Korkman, Jussi Jäppinen, Kaj Nyman, Piia Viitanen, Yrjö Sepänmaa, Kaarlo Hilden, Hannu L.T. Heikkinen, Liia-Maria Raippalinna, Kerttu Kotakorpi ja Anni Sinnemäki.
Teoksen tekijänoikeuspalkkiot lahjoitetaan kokonaisuudessaan Luonnonperintösäätiölle luonnonsuojeluun.
Kolmekymmentäkaksi kiinnostavaa eri alojen asiantuntijaa pohtii sivistyksen olemusta, rakentamista, nykytilaa ja tulevaisuutta. Kirja kysyy ja vastaa muun muassa kysymyksiin: Mitä sivistys on ja mitä se ei ole? Mikä on kielen ja kulttuurin sivistävä voima? Mitä on ruumiin sivistys? Mitä yhteiskunnan polarisaatio aiheuttaa sivistykselle? Mitä ongelmia länsimaiseen sivistysajatteluun kytkeytyy - ja miksi sivistyksen tulisi niistä huolimatta olla yhteiskunnallinen tavoitteemme? Kaikki kiteytyy siihen, miten ja miksi sivistys johtaa hyvään elämään.
Sivistyksen vuoksi -kirjan julkilausuttu pyrkimys on saada lukija innostumaan sivistyksestä ja pohtimaan omia tapojaan ja olemistaan osana yhteiskuntaa.
Kirjassa mukana ovat: Ilkka Niiniluoto, Tarja Halonen, M.A. Numminen, Jari Ojala, Arto O. Salonen, Ilona Herlin, Seela Sella, Jarkko Martikainen, Iikka Kivi, Sanna Karkulehto, Tiina Parviainen, Sami Kolamo, Anni Vuohijoki, Kari Silvola, Quivine Ndomo, Johanna Vuorelma, Kirsi Piha, Janne Riiheläinen, Tuija Saresma, Juha Hurme, Oras Tynkkynen, Julia Thuren, Sixten Korkman, Jussi Jäppinen, Kaj Nyman, Piia Viitanen, Yrjö Sepänmaa, Kaarlo Hilden, Hannu L.T. Heikkinen, Liia-Maria Raippalinna, Kerttu Kotakorpi ja Anni Sinnemäki.
Teoksen tekijänoikeuspalkkiot lahjoitetaan kokonaisuudessaan Luonnonperintösäätiölle luonnonsuojeluun.
304 pages, Paperback
Published July 2, 2025
4 people are currently reading
14 people want to read
Ratings & Reviews
Friends & Following
Create a free account to discover what your friends think of this book!
Community Reviews
Displaying 1 - 2 of 2 reviews
February 7, 2026
Huhhuh, nyt oli esseitä jotka avasivat itselläni uusia perspektiivejä sanaan sivistys.
Paljastus: en ole kokenut olevani sivistynyt. Enhän ole maisterikaan.
Olen aina ajatellut sivistystä lukemiseen, oikeastaan uusien tietojen oppimisen kautta. Kuitenkaan ikinä en ole miettinyt kuka sanan keksi, mistä se tulee tai mikä sanan tarkoitusperä on joskus ollut.
Tämä kirja oli minulle debatin lukemista sivistyksen merkityksestä niin 1 800-luvulla kun nykypäivänä. Opin, miten ainutkertainen sana oikeastaan on ja miten se onnistuneesti on viimeisen 150 vuoden aikana iskostettu osaksi suomalaista arvomaailmaa ja kulttuurin pohjaa.
Ehkä suurin oppini oli siinä, että sivistys ei rajoitu vaan tietoon. Yhtä ytimessä on inhimillisyys ja empatia sekä ymmärrys siitä, että on itse osa suurempaa kokonaisuutta johon voi vaikuttaa.
Kirjassa pohdittiin hyvän elämän pilareita eikä katastrofitkaan jääneet sivuosaan. On perusteltua tänä päivänä lisätä sanaan sivistys ekososiaalinen ulottuvuus: empatia ei rajoitu pelkästään ihmisiin vaan se on osa koko elollista järjestelmää jota meidän perinteinen konsensus sivistyneisyydestä on sortanut ja edelleen sortaa.
Tärkeätä on ymmärtää sivistyneisyyden historia, mutta vähintään yhtä tärkeää on ymmärtää mikä sen merkitys on huomisen rakentamiselle. Loppua kohden kirjassa pohditaan visioita ja utopioita. Saavutimme jo yhden vision eli sivistyneen Suomen miten se 1 800-luvulla ymmärrettiin. Mikä on 2000 luvun utopia sivistyneestä Suomesta? Onko se maa jossa talouskasvu on ykkösprioriteetti niin politiikassa kuin julkisessa keskustelussa, vai onko se maa jossa talous välineistätään yhteisen hyvinvoinnin saavuttamiseen?
Itse kirjan lukeneena äänestän jälkimmäistä vaihtoehtoa.
Paljastus: en ole kokenut olevani sivistynyt. Enhän ole maisterikaan.
Olen aina ajatellut sivistystä lukemiseen, oikeastaan uusien tietojen oppimisen kautta. Kuitenkaan ikinä en ole miettinyt kuka sanan keksi, mistä se tulee tai mikä sanan tarkoitusperä on joskus ollut.
Tämä kirja oli minulle debatin lukemista sivistyksen merkityksestä niin 1 800-luvulla kun nykypäivänä. Opin, miten ainutkertainen sana oikeastaan on ja miten se onnistuneesti on viimeisen 150 vuoden aikana iskostettu osaksi suomalaista arvomaailmaa ja kulttuurin pohjaa.
Ehkä suurin oppini oli siinä, että sivistys ei rajoitu vaan tietoon. Yhtä ytimessä on inhimillisyys ja empatia sekä ymmärrys siitä, että on itse osa suurempaa kokonaisuutta johon voi vaikuttaa.
Kirjassa pohdittiin hyvän elämän pilareita eikä katastrofitkaan jääneet sivuosaan. On perusteltua tänä päivänä lisätä sanaan sivistys ekososiaalinen ulottuvuus: empatia ei rajoitu pelkästään ihmisiin vaan se on osa koko elollista järjestelmää jota meidän perinteinen konsensus sivistyneisyydestä on sortanut ja edelleen sortaa.
Tärkeätä on ymmärtää sivistyneisyyden historia, mutta vähintään yhtä tärkeää on ymmärtää mikä sen merkitys on huomisen rakentamiselle. Loppua kohden kirjassa pohditaan visioita ja utopioita. Saavutimme jo yhden vision eli sivistyneen Suomen miten se 1 800-luvulla ymmärrettiin. Mikä on 2000 luvun utopia sivistyneestä Suomesta? Onko se maa jossa talouskasvu on ykkösprioriteetti niin politiikassa kuin julkisessa keskustelussa, vai onko se maa jossa talous välineistätään yhteisen hyvinvoinnin saavuttamiseen?
Itse kirjan lukeneena äänestän jälkimmäistä vaihtoehtoa.
January 25, 2026
Sivistys on ollut miulle pitkään käsitteenä hankala: vähän liian ylevä, pikkuisen hienosteleva, vaikea saada kunnolla otetta. Jos minut herätettäisiin keskellä yötä ja käskettäisiin määritellä sivistys, tulisiko suustani muuta kuin ööööööööö?
No, tämänkaltaisilla kirjoilla ongelmaa taklataan. Sivistyksen vuoksi koostuu 32:sta lyhyestä näkökulmasta vähintäänkin sivistyksen eri puolia liippaaviin teemoihin. Joukkoon mahtuu monenlaisia kirjoittajia stand up -koomikosta yliopistotutkijoihin ja hyvä niin. Taso ja tyyli tietysti vähän vaihtelee, mutta tylsää ei tule kenenkään kanssa. Kirja on jaoteltu selkeisiin kokonaisuuksiin, joiden aiheina ovat esimerkiksi tekstit, ruumiillisuus ja kuluttaminen.
Miun lukukokemukseni vähän kärsi siitä, että lukutahdin piti olla reipas varausjonon roikkuessa nilkassa. Sivistyksen vuoksi vaikuttaisikin olevan kirja, johon olisi syytä palata tasaisin väliajoin. Ja jos johonkin tässä sekavassa maailmanajassa pitäisi toivonsa ripustaa, niin ekososiaalinen sivistys olisi ekoja vaihtoehtojani. (Vaikken oo ihan varma, ymmärränkö sitäkään käsitettä oikein.)
No, tämänkaltaisilla kirjoilla ongelmaa taklataan. Sivistyksen vuoksi koostuu 32:sta lyhyestä näkökulmasta vähintäänkin sivistyksen eri puolia liippaaviin teemoihin. Joukkoon mahtuu monenlaisia kirjoittajia stand up -koomikosta yliopistotutkijoihin ja hyvä niin. Taso ja tyyli tietysti vähän vaihtelee, mutta tylsää ei tule kenenkään kanssa. Kirja on jaoteltu selkeisiin kokonaisuuksiin, joiden aiheina ovat esimerkiksi tekstit, ruumiillisuus ja kuluttaminen.
Miun lukukokemukseni vähän kärsi siitä, että lukutahdin piti olla reipas varausjonon roikkuessa nilkassa. Sivistyksen vuoksi vaikuttaisikin olevan kirja, johon olisi syytä palata tasaisin väliajoin. Ja jos johonkin tässä sekavassa maailmanajassa pitäisi toivonsa ripustaa, niin ekososiaalinen sivistys olisi ekoja vaihtoehtojani. (Vaikken oo ihan varma, ymmärränkö sitäkään käsitettä oikein.)
Displaying 1 - 2 of 2 reviews