Zusammen ist man (wirklich) weniger allein – ein Roman über die heilende Kraft von Gemeinschaft
Antiquitäten-Expertin Kristina hat eigentlich genug mit ihren eigenen Angelegenheiten zu tun – die Wohnungssuche läuft nicht gerade rund und auch die Sorgen um ihren Sohn Karl werden immer größer... Doch als der treue Vierbeiner ihres Freundes Per-Olof überraschend stirbt, entscheidet sie, dass etwas getan werden muss. Sie richtet die Beerdigung aus und lädt die dynamische Truppe ihres Antiquitätenkurses ein, um dem Hundewitwen wieder ein Lächeln ins Gesicht zu zaubern. Doch bei der Feier kommt raus, dass nicht nur Per-Olof momentan zu kämpfen Esther leidet, weil ihre Tochter in der Schule gemobbt wird, Maria steht kurz vor dem Burn-Out und Martin zerbricht fast unter dem Druck, ein perfekter Familienvater zu sein. Kurzerhand lädt Kristina die Gruppe in ihr Sommerhaus am Meer ein – wo ihnen eine brillante Idee in den Sinn kommt...
Oli mukava palata takaisin tuttujen henkilöiden pariin. Kirja on lämminhenkinen, mutta jälleen kaikki asiat ratkeavat todella helposti. Esimerkiksi 40 vuotta tietyllä tavalla toiminut pariskunta ei varmastikaan muutu näin napinpainalluksesta kuin tässä tarinassa. Henkilöt omasivat kuitenkin realistisia piirteitä, ja oli mukava miten erilaisia persoonia sivuille mahtui.
Teksti olisi kaivannut vielä muokkausta, yhden kappaleen alussa puhutaan maaliskuusta ja seuraavalla sivulla eletään helmikuuta. Näin räikeitä virheitä harvoin näkee.
Tässä kirjassa ei ollut hyvin rakennettua juonta, lähinnä kirja koostui henkilöiden joka päiväisen elämän ja ongelmien taklauksien kuvailuun. Mielelläni kaiken taustalla olisi voinut olla selkeä punainen lanka, mutta se jäi puuttumaan. Luulen että tämä johtui siitä, että kaikkien henkilöiden oli haluttu olevan pääosassa ja kullakin oli hyvin erilaisia asioita menossa elämässään - näin helposti kokonaisuus hieman kärsii.
Yllättävän mielenkiintoista tätä silti oli lukea, mutta vetävämmällä juonella olisi varmasti ollut vaikeampi laskea käsistään.