Houkuttavan hauskan jännärisarjan keski-ikäinen päähenkilö Liza on kompleksinen ja moderni neiti etsivä Keski-Pohjanmaalla.
Viestintätoimistotöissään kyynistynyt, kovaa kyytiä erakoituva Liza viettää aikaansa Tinderissä ja Murha. infossa etelähelsinkiläisellä kotisohvallaan. Sitten Liza saa työkeikan synnyinpitäjästään Kannuksesta ja törmää samalla uutisiin paikkakunnalla kadonneista miehistä.
Liza alkaa yllätyksekseen tutkia katoamisia kannuslaisen ex-vankilakundi Nilsin, toisen amatöörisalapoliisin, kanssa.
Kepeä alku muuttaa pian suuntaa, ja myös Lizan perhesalaisuudet uhkaavat suistaa hänet raiteiltaan. Kyyneliltä, nololta seksiltä ja uhkaavilta käänteiltä ei voi välttyä.
Todella hyvä, erilainen trilleri! En yleensä tykkää, jos trillereissä tai dekkareissa on huumoria, mutta tässä se toimi loistavasti. Yleensä myös tosi erikoiset hahmot häiritsevät mua, mutta tässä ne toivat kivaa särmää ja sopivat miljööseenkin hyvin. Mikään erityisen jännittävä tämä kirja ei ollut, mutta lyhyiden kappaleiden ja vetävän juonen ansiosta kirja imaisi mukaansa. Tykkäsin paljon! Ihanaa että tämä avaa kokonaan uuden sarjan, jatkoa odotellessa.
Tämä oli ihanan helppolukuinen kirja lyhyine lukuineen. Tykkäsin tunnelmasta ja hahmoista. Kannus ei ole minulle niin tuttu, mutta lähiseudun paikat kyllä, oli hauska lukea Keski-Pohjanmaalle sijoittuvaa kirjaa. Kirja oli sopivan rento, vaikka kyseessä olikin dekkari. Loppua kohden kirja kyllä meni vähän hätäiseksi sekamelskaksi. Mutta mieluusti luen tätä sarjaa lisää!
Teksti on varsin kökköä, tarina väkisin väännetty ja kokonaisuuden kruunaa järjettömät lempinimet. Edes oma Kannus-historia ei pelasta: tämä vain on hirmuisen huonoa kirjallisuutta 😩
Saatan olla jäävi sanomaan, mutta onpa mukava olla dekkarin kyydissä Keski-Pohjanmaalla!
Kannukseen kadonneet on mainio kesä- ja muidenkin vuodenaikojen dekkari, jossa sopivan vinksahtanut Liza Virtanen työntää lusikkaansa soppaan katoamistapausten tutkinnassa. Cozy crimet eivät yleensä oo miun juttu, mutta tässä tykkäsin erikoisesta hahmokavalkadista ja erityisesti päähenkilöstä, joka rentoutuu lukemalla murha.infoa ja sarjamurhaajien teonkuvauksia.
Ammattitoimittajana Kohtala kirjoittaa sujuvasti ja sopivalla temmolla lyhyin luvuin. Tarina yhdistelee sopivasti menneisyyttä ja tätä päivää, mutta loppuratkaisuun olisin kaivannut pidempää pohjustusta. Nyt ratkaisu tuli vähän yllättäen, joka rikkoi rytmiä.
4,5 tähteä! Tässä oli jotenkin tosi ihana tunnelma! Vaikka kyseessä oli dekkari, niin mun mielestä se, mikä sai kirjasta innostumaan ja siihen koukuttumaan, oli idylli ja henkilöhahmot. Juoni ei ollut mitenkään kovin erikoinen tai yllättävä, mutta innolla silti luin kirjan loppuun.
Innolla jään odottamaan kirjailijan tulevia kirjoja, tää oli tosi vahva aloitus!
Jännärin alku oli outo ja vähän kankea, mutta pian tarina imaisikin mukaansa ja sitten kirjaa olikin vaikea laskea kädestä. Ihan kelpo tarina, ei ihan cozy crimea (ne jutut sarjamurhaajista), mutta kerronnassa keskityttiin murhia enemmän henkilöiden päivän aterioihin ja kahvinjuontiin.
Tykkäsin tässä erityisesti henkilökavalkadin outoudesta ja jopa juonen satunnaisista sekopäisyyksistä - ne erottivat tämän edukseen bulkkidekkareista. Myös dekkariskenessä ihan kelpo yksilö.