Marxilaisuus on antiutopistista.
Mielenkiintoinen marxisti-lenistinen kritiikki uusvasemmistolaisuudesta (keskiössä Marcuse).
Batalov näkee uusvasemmiston olevan anarkismin tavoin "irtolaisporvariston" aate, etuoikeutetusta asemastaan syrjäytetyn liikasivistyneistön, joka ei samaistu porvaristoon eikä proletariaattiin. Talous ei kiinnosta uusvasemmistolaisia analyysin kohteena, koska heidän taloudellinen asemansa on turvattu. Samasta syystä heillä on varaa syyttää nyky-yhteiskuntaan tyytyväisiä kritiikittömiksi lampaiksi.
Epäluulo suuria teorioita ja järjestäytynyttä poliittista toimintaa kohtaan johtavat käytännössä impotenttiin utopismiin. Uusvasemmistolaiset kieltävät "utopismin" olemassaolon, mutta tällöin he kieltäytyvät erottamasta reaalista ja abstraktia mahdollisuutta.
Batalovin mukaan uusvasemmistolaiset (Marcuse etunenässä) syyllistyvät itse ihmisen välineellistämiseen, koska heille ihminen ei ole historiallisten prosessien tulos (kuten Marxilla) vaan "väkivaltaisen onnellistamisen" kohde, este utopian saavuttamiselle. Herkullinen on haastattelusta kaivettu lainaus, jossa Marcuse myöntää Platonin filosofi-aristokratian olevan ihanteena, "mutta ilman Platonin julmuutta".
En tunne mitään autoritaarisempaa kuin vallankumouksen. - Engels