Tässä oli paljon informaatiota, josta osa lienee vanhentunut ja osa hämmentävää liittyen muun muassa siihen miten autismin kirjon henkilöitä on tutkittu ja ”koulutettu” (sähköiskut ja ”läpäytykset” ei-toivotun toiminnan lopettamiseksi??). Jopa kiusallisen hämmentävä oli niin ikään ”historiallinen katsaus” autismin kirjoon ennen kuin oli käsitettä autismi. Esimerkkitapaukset mm. ortodoksipyhiä ja lapsia, jotka joko hylättyjä (lapsuus luonnossa ilman vuorovaikutteisia ihmiskontakteja) tai jonka hoitaja/huoltaja/vanhempi on sulkenut kodin/huoneen sisälle ilman ihmiskontakteja (mm. Kaspar Hauser). Nämä esimerkit tuntuivat vahvistavan osaltaan jo aikansa elänyttä (ja kirjassa muuten torjuttua) ajatusta, että autismi johtuu tunnekylmistä äideistä (facepalm). Jo vain. Alkupuoli kirjasta oli kuitenkin kiinnostava. Siinä käytiin autismikirjon piirteistöä kohta kohdalta läpi, esiteltiin piirteiden ilmenemistä käytännössä (sama esimerkkitapaus luvusta toiseen) ja miten perhettä/vanhempia/... voidaan tukea, jotta elämä/arki autismin kirjon lapsen kanssa sujuu. Kirjan lähestymiskulmat kokonaisvaikutelmiltaan olivat käytännönläheiset, ratkaisukeskeiset ja autismin kirjon lapsen lähipiirin tukemiseksi kirjoitettuja.