Perussuomalaisten vaalivoitto kevään 2011 eduskuntavaaleissa ajankohtaisti populismin yhteiskunnallisena ilmiönä.Mistä populismissa on kyse ja mistä populististen puolueiden kannatus kumpuaa?
Tässä kirjassa Suomen johtavat populismin tutkijat tarkastelevat ilmiötä kriittisesti.Teoksessa tarkastellaan kansan tahdon tulkintoja, perussuomalaisten nousun yhteiskunnalllisia taustoja sekä populististen liikkeiden ideologioita ja sisäisiä jännitteitä. Kirjoittajat: valtio-opin professori Matti Wiberg, tiedotusopin emeritusprofessori Pertti Suhonen, taloussosiologian emeritusprofessori Timo Toivonen, valtio-opin professori Ilkka Ruostetsaari, valtio-opin yliassistentti Rauli Mickelsson, valtio-opin dosentti Sami Borg ja valtio-opin professori Tapio Raunio.
Alan kotimaisten asiantuntijoiden luoma edelleen ajankohtainen katsaus pääasiassa perussuomalaisten sekä sen edeltäjän SMP:n ideologis-populistiseen pohjaan ja retorisiin keinoihin, sekä puolueiden toistuvasti käyttämien argumenttien oikeutuksen pohtimista.
Suhteellisen paljon käytettyjen vaali- ja mielipidetilastojen ohella mielenkiintoisimpia osuuksia ovat eittämättä professori Matti Wibergin esittämä enemmistön tahdon problematisointi loogisen päättelyn keinoin, sekä perussuomalaisten (ynnä muiden Suomen pienten nationalistipuolueiden) periaateohjelmien ja muiden kirjoitusten analysointi käsite- ja argumentaatioanalyysin kautta. Teos koostuu itsenäisistä muutaman kymmenen sivun mittaisista artikkeleista, jotka rytmittävät lukemista mukavasti.
Eniten jäin kenties kaipaamaan pohtimista itse populismin kannatuksen syistä. Teoksessa pengottiin ansiokkaasti ja läpikotaisin populismin kannatuksen muutos ja perussuomalaisten ideologian yhtymäkohdat populismiin, mutta oikeastaan missään vaiheessa ei ruodittu populismin vetovoimatekijöitä: miksi populismi vetää?
Koko teoksen ajan tuli oikeastaan tietoisesti pitää mielessä, että kyseessä on vuonna 2011 julkaistu laitos perussuomalaisten ensimmäisen ison vaalivoiton jälkimainingeissa, sillä analyysi toimisi suhteellisen tarkasti kuvailuna perussuomalaisen ideologian perusteista aina kesän puoluekokoukseen ja puolueen hajoamiseen saakka. Kenties tosin viimeisten vuosien nuorten esiinmarssi sekä alati polarisoitunut ilmapiiri maahanmuuton sekä erityisesti (näin 90-luvun termein) "kulttuurisodan" suhteen olisi tuoreessa pohdinnassa ollut vahvemmin esillä.
Vastaava analyysi oli toteutettu kirjoittajien toimesta SMP:n osalta 70-luvulla. Kenties päivitetyn arvion aika olisikin tällä kertaa jo paljon nopeammin kuin edellisellä kerralla.