Samtiden är här, och med den jättefärjorna som flyter som nöjeshotell mellan Finland och Sverige. Att komma fram är inte längre det viktigaste, utan att tillfredsställa sina behov, ombord. I den avslutande delen av sitt stora sjöfartsepos låter Lundberg bokens berättare, socialantropologen Leonora Eskilsson återvända hem till Åland. Hennes åländska projekt har en dold huvudroll men som alltid i Lundbergs romaner blandas det allmänna med det strängt privata. Vad längtar vi efter egentligen - det som vi inte är eller har?
Ulla-Lena Lundberg on syntynyt Kökarissa ja asuu nykyisin Porvoossa. Jo 15-vuotiaana debytoinut Lundberg on julkaissut lähes kaksikymmentä kirjaa: runoja, raportteja, matkakertomuksia ja romaaneja. Hänet on palkittu moneen kertaan; hän on mm. saanut kahdesti valtion kirjallisuuspalkinnon, ollut neljä kertaa Finlandia-ehdokkaana ja Pohjoismaisen kirjallisuuspalkinnon ehdokkaana ja saanut Ruotsin Akatemian Finland-palkinnon, Gummeruksen Kaarlen palkinnon ja Kiitos kirjasta -mitalin. Vuonna 1993 hänet nimitettiin taiteilijaprofessoriksi sekä Åbo Akademin kunniatohtoriksi. Lundberg voitti vuoden 2012 Finlandia-palkinnon romaanillaan Jää.
Voi hyvä luoja. Neljä kuukautta takkusin tätä kirjaa eteen päin, jättäen joululahjakirjat odottelemaan parempia aikoja ja ohittaen kirjastoon varaamieni helmien saapumisilmoitukset.
En ole koskaan lukenut mitään kirjaa a) näin kauan ja b) näin vastentahtoisesti. Summa summarum: en ole koskaan lukenut mitään näin paskaa.
Nyt etsimään se henkilö, joka suositteli tätä trilogiaa.
Ei huono näin vuosikymmeniä ilmestymisensä jälkeenkään luettuna. Palautti mieleen asioita omilta "ruuhkavuosilta" lama-ajan Suomessa. Kun samaan aikaan kuuntelen Esko Salervon ansiokkaasti lukemaa Alastalon salissa -romaania (Yle Areena), hahmottuu merenkulun historia, puhumattakaan sen merkityksestä, maakravullekin.
Merenkulkutrilogian viimeinen osa tuntuu Lundbergin omakohtaiselta kertomukselta nykyajan Ahvenanmaasta ja sen asukkaista. Mukana on myös paljon yleisempää yhteiskunnan kuvausta ja valitettavasti olisin mielummin lukenut päätöksen sille sukukertomukselle, jonka Leo käynnisti.
Den här tredje delen e annorlunda än de 2 första av triologin om sjöfarten. Den här e mera filosofisk och ganska skuttande i sin berättarform. Hopsatt av intervjuer.