14. Kirjan tapahtumat sijoittuvat kahteen tai useampaan maahan

[Tytti, The Head Honcho]

-

[Tuatara]

Olemisen sietämätön keveys meni minulla tähän kohtaan, siinä ainakin käytiin useissa maissa. En kyllä muista, milloin viimeksi olisin nauttinut kirjasta yhtä vähän.

[Peony]

Olen usein miettinyt Olemisen sietämättömän keveyden uusintalukua. Kun mäkään en siitä tykännyt...ja olen ajatellut, että jospa olin sen lukemiseen liian nuori (reilu 20v.). Mutta on aika hyvin mielessä ne asiat miksi en kirjasta tykännyt, että en tiedä muuttuisiko mieli.

Itse en ole tähän kohtaan kirjaa vielä lukenut, enkä edes suunnitellut, mitä voisi sijoittaa. Jotenkin sitä vain luottaa, että näitä kirjojahan löytyy ja tulee eteen, joissa ollaan useammassa kuin yhdessä maassa. Mutta tähän mennessä olen laittanut tai suunnitellut sijoittavani tähän kohtaan sopivat kirjat johonkin toiseen haastekohtaan. Saattaa tulla eteen tilanne, että tähän pitää ihan tietoisesti hakea kirja.

[Tuatara]

Minä luulen, että olisin nuorempana pitänyt tuosta kirjasta enemmän. Olisin voinut olla jollain tasolla vaikuttunut filosofoinnista ja taiteellisuudesta ja "rohkeudesta" (eli pervoilusta). Olen tullut krantummaksi aikuisena. Tosin, on myös niitä kirjoja, joita olen huomannut arvostavani nykyään enemmän kuin nuorena, joten ei sitä kai kokeilematta ikinä tiedä, mihin lokeroon teos putoaa.

Tätä minä en halua nähdä enää ikinä, ellei sitten ole tilaisuutta heittää sitä takkaan.

[Peony]

Tutara..saatat olla oikeassa. Olin lukiossa kiinnostunut filosofiasta ja tykkäsin lueskella sitä aluetta. Semmosella tuntui pääsevän sellaiseen kivan sofistikoituneeseen akateemiseen tunnelmaan..hehe. Olisi saattanut olla nautinnollinen kirja silloin. Tosin tuohon aikaan/ikään en olisi ollut kovin syvällisesti perillä fiiliksistä Tsekeissä 60-luvulla. Eli se ympäristöön ja maailmanaikaan orientoituminen olisi voinut jäädä vajaaksi. Toki kirjasta olisi opinut kaikenlaista siihen liittyen.

[Tuulia]

Mua epäviehättävät kaikki Milan Kunderan kirjat, koska kyllästyn helposti siihen, että kirjailija selittää (ja selittää ja selittää) eikä näytä. Ehkä se on sitä filosofiaa?

Tähän kohtaan ei tosiaan ole vaikea löytää kirjaa, mutta laitan muutaman vinkin, jos jotakin, kiinnostaa.

Täydellisen lauseen kuolema (sopii myös balttilaiseen kirjoittajaan ja entiseen Itäblokin maahan, maat ovat Neuvostoliitto, Viro ja Ruotsi)
Matkalla kotiin (Ghana ja Yhdysvallat, meni mulla tosin maahan jossa en ole käynyt)
Rei Shimura menetysten rannikolla (yllättävän hyvä lisäosa Shimura-sarjaan! maat ovat Yhdysvallat ja Japani)
Salt Houses (kaunis kuvaus palestiinalaisten exoduksesta; Israel, Jordan, Kuwait, Ranska, Yhdysvallat)

[Tytti, The Head Honcho]

Ostin tuon Täydellisen lauseen kuoleman alen alesta, aikakausi nimittäin kiinnostaa, vaikka onkin saanut vaihtelevia arvioita. GR:n virolaiset ovat tainneet pitää, näkemäni suomalaiset arviot eivät ole olleet niinkään hyviä. Ehkä kirja vaatii jotain kosketusta sen ajan elämään. Muistaakseni kirjan suomentaja on myös saanut jonkin Viron kääntäjäpalkinnon saman kirjailijan toisesta kirjasta, joten siihenkin se kai menisi.

[Tuulia]

Mä pidin yllätyksekseni kovasti Täydellisen lauseen kuolemasta. Juttelin vähän aikaa sitten kirjoittajan kanssa ja hän kertoi hämmästyneensä siitä, että Suomessa kirja halutaan nähdä humoristisena. En tiedä, onko suomalaiselle lukijalle vaikeaa, että kirjassa suhtaudutaan neuvostoaikaan menemättä kumpaankaan ääripäähän? Jonkin verranhan siinä on myös sellaista vanhan miehen höpöttelyä, jota Vonnegutkin harrasti uransa loppupäässä. Mun mielestä sekin oli sympaattista.

[Tytti, The Head Honcho]

En minä sitä kyllä humoristisena kirjana ajatellut (tai ostanut), vaikka varmaan absurdeja piirteitä ja mustaa huumoriakin jonkin verran löytyy. Noh, saa nähdä, mitä ajattelen, kunhan saisin joskus luettua.