Dracula (koko kirja)

[Tytti, The Head Honcho]

Täällä voi keskustella niin kirjasta kuin mahdollisista elokuvistakin.

[Lumissa]

Ensimmäisen tiukan kolmanneksen jälkeen loppu oli kuin olikin aika taistelua, sekä kirjassa että lukukokemuksessa. Ennalta-arvattavuus ja toisto laskivat lopulta tähdet kahteen. Ei paljoa liikuttanut, että (view spoiler)[ Morris heitti lopussa henkensä. Sen sijaan Renfield-raukkaa tuli kyllä vähän surku (hide spoiler)].

Ehkä hyvä puoli oli se, että loppupuolisko kirjasta ei ainakaan ollut missään määrin pelottava.

[Annamariah, Lukupiirinpyörittäjä]

Alkuosan jälkeen kirja ei tosiaan edennyt kovin vauhdikkaasti, mutta lopetus oli kyllä harvinaisen töksähtävä ja suorastaan antiklimaattinen (view spoiler)[vaikka yksi kuolonouhrikin, siis Draculan ja muiden vampyyrien lisäksi, saatiin mukaan. (hide spoiler)] Varsinainen "loppurymistelyhän" kesti vain pari sivua, eikä sivun mittainen epilogi paljoa pelastanut.

Minusta oli vähän omituista, miten kolme ystävystä rakastuivat kaikki samaan tyttöön ja ryhtyivät sitten rakkautensa ja ystävyytensä innoittamina vampyyrinmetsästäjiksi. Osittain tämä johtuu ehkä siitä, että Lucy ei tehnyt minuun kummoistakaan vaikutusta - hänhän lähinnä haahuili ja riutui ja jäi varsin persoonattomaksi (sellaiseksi "kauniiksi ja hyväksi ideaalinaiseksi", jossa ei ole mitään mielenkiintoista).

Annoin kuitenkin kolme tähteä, sillä kirjalla on hetkensä ja aikakautensa edustajana se on erittäin mielenkiintoinen moderneine verensiirtoineen (heillä näemmä kävi tuuri veriryhmien kanssa).

[Noora]

Sain vihdoinkin Draculan luettua loppuun. Kirja odotti hetkeään useamman kuukauden ja lisäaikaa on kirjastosta "muutaman" kerran tullut otettua. Tosin syytän tästä pitkästä lainauksesta sitä, että mieheni yritti lukea kirjan ennen minua ja hänellä tyssäsi lukeminen siihen kohtaa, kun Lucy ja Minan kirjeenvaihto alkoi.

Kirja eteni minullakin 80 sivulle ihan hyvin. Sen jälkeen iski pientä lamaannusta ja kirja ei vain oikein meinannut houkuttaa saati sitten koukuttaa. Toisaalta pidinkin lukemastani, mutta silti tuntui että kirjaa oli pidennytty ihan turhaa jossain kohdissa. Olisin toivonut enemmän toimintaa. Loppuhan sitten sujuikin niin nopeasti, että väliajan jaarittelut ja tutkimukseen käytetyt sanat olisi voinut siirtää loppuun. :)

Ajoittain jäin miettimään, että kirjassa oli varsin modernejakin piirteitä verrattuna siihen, miten vanhasta kirjasta on kyse. Minäkin heti ajattelin, että ei paljon ollut veriryhmillä väliä noissa verensiirroissa.

Välillä kirjassa oli sitä kauhuakin, minulle ihan riittävästi, koska kauhu ei ole missään tapauksessa minun lempigenre.

Siitäkin huolimatta, että kirjan lukeminen oli välillä puuduttavaa, annoin kolme tähteä.

[Annamariah, Lukupiirinpyörittäjä]

Ilmestyessään kirja on kyllä varmasti ollut hyvin poikkeuksellinen sekä juonensa että rakenteensa puolesta. Kirjeromaanit ovat kyllä olleet tavallisia, mutta tarkoitan tuota, että kirjeiden ja päiväkirjamerkintöjen seassa on myös sanomalehtileikkeitä ym.