Suomalainen lukupiiri discussion

Teurastamo 5
This topic is about Teurastamo 5
33 views
Kirjakeskustelut > Teurastamo 5 (koko kirja)

Comments Showing 1-12 of 12 (12 new)    post a comment »
dateDown arrow    newest »

message 1: by Tytti, The Head Honcho (new) - added it

Tytti | 2539 comments Ymmärsittekö lukemanne?


message 2: by Annamariah, Lukupiirinpyörittäjä (new) - rated it 2 stars

Annamariah | 1742 comments En!


message 3: by Mikko (new) - added it

Mikko (malkuth) | 62 comments Olisi oikeastaan kiinnostavaa kuulla, mikä tarkalleen tässä on ollut sen vaikeaksi kokeneille vaikeaa. Siitäkin voisi saada jotain irti, myös näin Vonnegutin kirjoista pitävänä.


message 4: by Annamariah, Lukupiirinpyörittäjä (new) - rated it 2 stars

Annamariah | 1742 comments En tiedä, onko kyse siitä, että kirja olisi ollut niin vaikea, ettei ymmärrykseni riittänyt, mutta mä en vaan koe saaneeni kirjasta oikein mitään irti (paitsi että olen sen luettuani taas astetta yleissivistyneempi). En nauttinut sen lukemisesta eikä se jäänyt mieleeni kummittelemaan niin kuin hyvillä kirjoilla on tapana. Välillä se tuntui suorastaan tylsältä, kun kerronta pomppi satunnaisessa järjestyksessä Billyn elämän hetkestä toiseen. Niin ja miksi kirjan kuvituksena on huonosti piirretyt tissit?


message 5: by Mikko (new) - added it

Mikko (malkuth) | 62 comments Häiritseekö kerronnan pomppiminen eli siis non-lineaarisuus noin yleensä kirjoissa vai häiritsikö se nimenomaan tässä kirjassa?


message 6: by Annamariah, Lukupiirinpyörittäjä (new) - rated it 2 stars

Annamariah | 1742 comments Joskus häiritsee, joskus ei; tässä kirjassa häiritsi. Parhaimmillaan epälineaarisen kerronnan avulla rakennetaan vähitellen kokonaiskuvaa, josta paljastuu koko ajan uusia puolia, mutta kokonaisuus pysyy koko ajan ehjänä, se kuva vain täydentyy usein yllättävilläkin yksityiskohdilla, jotka vaikuttavat tarinan tulkintaan. Tässä koko pomppimisen tarkoitus oli kai alleviivata sitä, että Billy oli "unstuck in time", mutta koko tyyppi ja hänen elämänsä jäi minulle enimmäkseen yhdentekeväksi. Mitään suuria yllätyksiä tai paljastuksia epälineaarisuudella ei saatu aikaan.


message 7: by Mikko (new) - added it

Mikko (malkuth) | 62 comments Kiitos vastauksista! Tämä valaisee. Kyllä, keino alleviivaa juuri ajasta irtautumista. Mielestäni tarkoitus ei tosiaan ole varsinaisesti paljastaa tai yllättää vaan myös tukea tarinan teemaa: fatalismin ja vapaan tahdon ristiriitaa.


Noora | 873 comments Sain eilen lukaistua tämän kirjan loppuun. Oli kyllä erilainen lukukokemus. Tätä on jopa todella vaikea arvostella, en oikein tiennyt tykkäsinkö vaikko en, enkä todellakaan tiedä tulenko enää lukemaan Vonnegutilta mitään. Ehkä, koska ei lukeminen varsinaisesti takunnut missään vaiheessa, mutta ei jaksanut kiinnostaa kerralla 40 sivua enempää.

Ymmärrän miksi kirja on päässyt klassikoksi, eihän tällaista sodasta kertovaa kirjaa ole kirjoittanut kukaan muu. Jäin myös miettimään, että miksi en ole kuullut Dresdenin pommituksista mitään tai jos olen kuullut asia on kyllä päässyt unohtumaan, ehkä niitä ei ole nostettu historian kirjoissa ollenkaan niin paljon esille. Kirjassa sanottiin muistaakseni, että pommituksissa tuhoitui 135 000 ihmistä, en tiedä voinko muistaa noin väärin. Wikipedian mukaan määrä olisi ollut huomattavasti pienempi 20 000-40 000. Liioittelua kirjassa? Tosin kuolonuhrien määrä vaihtelee isosti netissä olevien lähteiden mukaan. Pitäisikö siis uskoa kirjailijaa, joka on itse ollut paikalla hautaamassa sodan uhreja.

Kirja hyppiminen aikatasolta toiselle teki kirjasta varmasti erilaisen ja scifihömpän lisääminen kirjaan teki siitä oudon, mutta samalla varsin kiinnostavan. Aikatasoilta toiselle hyppiminen ei aiheuttanu minulle ongelmia, koska kirjassa selkeästi kerrottiin mihin aikaan milloinkin hypättiin.

Kirja siis huvitti minua kyllä, mutta olin silti varsin iloinen, ettei minun tarvinnut olla tuon surkuhupaisan Billyn seurassa pidempään ja voin siirtyä minulle paremmin sopivien kirjojen pariin.


message 9: by Tytti, The Head Honcho (last edited Feb 17, 2017 07:56AM) (new) - added it

Tytti | 2539 comments Noora wrote: "Jäin myös miettimään, että miksi en ole kuullut Dresdenin pommituksista mitään tai jos olen kuullut asia on kyllä päässyt unohtumaan, ehkä niitä ei ole nostettu historian kirjoissa ollenkaan niin paljon esille. Kirjassa sanottiin muistaakseni, että pommituksissa tuhoitui 135 000 ihmistä, en tiedä voinko muistaa noin väärin. Wikipedian mukaan määrä olisi ollut huomattavasti pienempi 20 000-40 000."

Minun on vähän vaikea sanoa, miten tätä käsiteltiin koulussa (koska historia on harrastukseni), mutta luulisin, ettei tästä Suomessa paljoa ole puhuttu, ehkä koska Suomi oli jo pitkälti ulkona sodasta. Koulukirjassa on varmaan mainittu, mutta ei ehkä niin, että koululainen tajuaisi tuhon. Syitä voisi olla moniakin. Pommituksella ei tainnut olla merkittävää sotilaallista merkitystä eikä sillä oikein saavutettu mitään, koska se kohdistui enimmäkseen siviileihin ja kulttuuriperintöön. Joten asia lienee vain todettu, koska seuraava aste olisi melkein sitten kauhistelu. Ja koska "syyllisiä" olivat voittajavaltiot, niin ei heitä ole ollut tapana tuomita mitenkään virallisesti, sotarikoshan se varmaan muuten olisi ollut. Itse asia, "Dresdenin pommitukset", ja se, että se oli todella tuhoisaa (ehkä kuuluisin yksittäinen ilmapommitus Euroopan puolella), on kai suhteellisen hyvin tiedossa, mutta entä sitten, näin sodissa usein tapahtuu... Suomessa taidetaan usein verrata Helsingin pommituksiin vuotta aiemmin, että mikä olisi ollut tulos, ellei ilmapuolustuksella (ja juonikkuudella) olisi onnistuttu suojelemaan kaupunkia.

Uhrimäärää on varmasti ollut vaikea sanoa, joten sitä on kai arvioitu osittain asukasluvun perusteella. Lisäksi alue tuli ilmeisesti kohta Puna-armeijan miehittämäksi, joten ihmisiä lienee myös paennut sitä, mutta muistaakseni kaupungissa oli myös pakolaisia muualta Saksasta, koska sitä ei oltu pommitettu niin aikaisemmin ja Puna-armeija lähestyi. Sodan jälkeen taas Dresden jäi Neuvostoliiton puolelle ja osaksi Itä-Saksaa, joten kuka tietää, miten se vaikutti asiaan. Epäilen, että kirjan kirjoittamisen aikaan tuo on ollut arvio, nykyisin sitä on ehkä pystytty paremmin tutkimaan ja arvio on tarkentunut. Vonnegut on kuitenkin nähnyt vain osan, enkä usko, että kukaan pystyy arvioimaan määriä katutasolta, jos puhutaan kymmenistä tuhansista ihmisistä.

Edit: Hmm... jaa... englanninkielinen Wiki-artikkeli kyllä kertoo, että kaupungista saadut luvut heti pommitusten jälkeen vahvistaisivat tuota uudempaa arviota, ja että isompia lukuja oli käytetty vielä Natsi-Saksan propagandassa.


Lumissa | 775 comments Minä kyllä muistan, että Dresdenin pommituksista puhuttiin ohimennen koulussakin, mutta ei sitä erikseen korostettu. Lähinnä kai sitä pidettiin yhtenä esimerkkinä liittoutuneiden taktiikasta katkaista vihollisen moraalinen selkäranka iskemällä siviilikohteisiin, joten yleensä se mainitaan ehkä lähinnä Hiroshiman yhteydessä. Merkittäväksi tapauksen tekevät se, että aika pitkään kai sitä yritettiin vähän piilotellakin, että liittoutuneet tosiaan iskivät ihan tarkoituksella eurooppalaisiin siviilikohteisiin, ja verrattuna aiempaan sodankäynnin perinteeseen se laajamittainen "omien" (merkityksessä länsieurooppalaisten) siviilien massatuhoaminen pelottelumielessä oli kuitenkin ehkä jotain uutta.

Uhrien lukumäärän erot selittynevät sillä, mitä Wikipedia-artikkelissakin sanotaan: 1963 ilmestyi Irvingin kirja, jossa kuolleiden lukumääräksi arvioitiin ilmeisen vaihtelevasti tuo Teurastamossakin mainittu yli 100 000. Kirja oli varmasti vielä Teurastamon ilmestyessä 1969 ihan parhaasta päästä oleva lähde, ja ilmeisesti noita korjaavia lukuja alettiin tuoda ilmi vasta 70-luvun lopulla.

Mutta joo, minä siis pidin kirjasta. Aihe, tyyli, kerronta ja huumori toimivat ja tukivat toisiaan. Scifi-hömppä toimi hyvänä rinnastuksena sodan todellisuuden absurdiudelle ja sille, miten sota (ja ulkoavaruus) vaikuttavat ihmisen ja ympäröivän todellisuuden suhteeseen.


message 11: by Tuatara (last edited Mar 13, 2017 12:16PM) (new) - rated it 3 stars

Tuatara | 216 comments Sain tämän luetuksi jo hyvän aikaa sitten, mutta en sitten saanut kirjoitettua siitä mitään. Vaikka koinkin kyllä ymmärtäneeni lukemani.

Minä pidin, en älyttömän paljon, mutta kuitenkin selvästi pidin. Epälineaarinen pätkittäisyys oli aluksi vähän ärsyttävää luettavaa, mutta kun siihen pääsi sisälle se tuntui olevan just tähän teokseen sopiva esitystapa.

Haha, minulle tämä ei ollut tarpeeksi scifiä, olin toivonut selkeämpää scifistisyyttä tähän enkä tällaista hassua, josta ei oikein saa selville onko kyseessä todella tapahtunut asia vai viurahtiko Billy sodassa vain totaalisesti, sen verran ohut se juonne kuitenkin oli, vaikka se sitten lainasikin kirjalle ainakin rakenteensa.

Mutta juuri rujot vastakohdat ja tyly huumori olivat tässä kirjassa mielestäni parasta antia, jotenkin surkuhupaisan armoton tapaus.


message 12: by Tiia (new) - rated it 5 stars

Tiia | 248 comments Minulle täysien tähtien kirja. En jäänyt kaipaamaan minkäänmoista täydentävää kuvausta kertojan ulkopuolelta, vaikka etukäteen olisin ehkä kuvitellut, että hypähdykset haittaisivat kovinkin ja tulisi keskeytetty olo. Minut piti otteessaan aina kukin aikataso. Ja ilmaisu.

Mielestäni rakenne pysyi sikäli ehyenä, että se vaikutti kaikesta huolimatta kasvutarinalta. Billy ei vaikuttanut olevan tietoinen/kiinnostunut syy- ja seuraussuhteista, mutta lukija sai itse niitä hahmottaa. Minkään muunlaisella hahmolla ei niin neutraalia (sodan)kuvausta olisi saatu luotua, kuin tällaisen tyypin.

Kaunein osa, sotaelokuva takaperin:

"---When the bombers got back to their base, the steel cylinders were taken from the racks and shipped back to the United States of America, where factories were operating night and day, dismantling the cylinders, separating the dangerous contents into minerals. Touchingly, it was mainly women who did this work. The minerals were then shipped to specialists in remote areas. It was their business to put them into the ground, to hide them cleverly, so they would never hurt anybody ever again.---"


back to top