Taru Luojola's Reviews > Vihan hedelmät

Kirja kertoo pienviljelijäelämäntavan loppumisesta 1930-luvun Keskilännessä. Sadattuhannet perheet häädetään köyhtyneiltä vuokratiloiltaan, ja he lähtevät Kaliforniaan työnhakuun. Perillä odottaa työttömyyttä, kovaa palkkakilpailua, leirielämää ja irtolaisuutta. Suuromistajat ahdistavat irtolaisia maaorjan elämään ja häätävät Kaliforniankin velkaantuneet pientilalliset mailtaan, ja poliisit ja rähinäpartiot auttavat irtolaisten ahdistelussa ja nöyryyttämisessä. Mutta missä isompi joukko päivätyöläisiä pääsee kokoontumaan, syntyy luokkatietoisuutta ja vihaa pankkeja, suuromistajia ja poliiseja vastaan. Ja sitten kimppuun tulee taas provokaattoreita ja lakkorikkureita.

Tämä teki tosi ison vaikutuksen. Tiesin, että kirja on klassikko ja että mistä se suurin piirtein kertoo. Mutta yllätys oli, miten kapitalisminvastainen ja luokkatietoinen tämä on. Tässä peräti esitellään työläisten itseorganisoimaa asuinyhteisöä, jossa järjestystäkin pidetään itse eikä poliiseja edes päästetä sisään, eli sellaista, mitä voitaisiin luonnehtia vaikka anarkokommunismiksi. Ja kirjan sanoma on, että luokkavihan hedelmät kypsyvät ja kohta on sadonkorjuun aika. Todella ajankohtaisen oloinen kirja myös esimerkiksi nykyään Suomessakin voimakkaan muukalaisvihamielisyyden kannalta, sillä vaikka kirjassa puhutaankin vain Yhdysvaltain sisäisestä siirtolaisuudesta, kalifornialaisten reaktiot ovat kuin ihan suoraan pakolaisten Suomeen tuloa vastustavien jutuista.

Toki vuosikymmenet ovat jättäneet kirjaan jälkensä. Kolonialismi ja patriarkaalisuus tuhnahtelevat paikoin ikävän vahvasti, mutta eivät onneksi koko ajan. Ja kaikkein pahinta kirjassa on suomennos, sillä tämä edustaa sitä ihannetta, jossa englantia on käännetty sanasta sanaan kajoamatta edes sanajärjestykseen. Kannattaa lukea, mutta englanniksi.