Ei mitään suurta viisautta, mutta asiallisesti ja iskevästi kirjoitettuja ajankohtaiskolumneja, jotka tarjoavat mielenkiintoisen kurkistusikkunan SuomEi mitään suurta viisautta, mutta asiallisesti ja iskevästi kirjoitettuja ajankohtaiskolumneja, jotka tarjoavat mielenkiintoisen kurkistusikkunan Suomen politiikkaan vuosien 1989-1992 suuren murroskauden tapahtumien aikana (Neuvostoliiton romahdus, Baltian itsenäisyyspyrkimykset, lama, hävittäjähankinnat, EU joka tuolloin oli EY, siirtymä poispäin koivistolaisesta presidenttiydestä)....more
Kattavan oloinen elämänkerta Svinhufvudista, etenkin hänen poliittisista toimistaan. Teos on suorastaan enemmän kertomus Suomen poliittisen historian Kattavan oloinen elämänkerta Svinhufvudista, etenkin hänen poliittisista toimistaan. Teos on suorastaan enemmän kertomus Suomen poliittisen historian tapahtumista Svinhufvudin poliittisen aktiivisuuden vuosilta kuin erityisesti Svinhufvudin henkilökohtainen elämänkerta (esimerkiksi hänen perhe-elämäänsä ei juurikaan käsitellä). Erityinen vahvuus on Svinhufvudin poliittiseen elämään liittyvien tapahtumien kronologointi, ja monet lainaukset sekä hänen itsensä että monien muiden poliitikkojen puheista, muistelmista, ja muista vastaavista lähteistä. Kuvaus Svinhufvudista ja muista senaattoreista pakoilemassa 1918 punaisia Helsingissä käy suorastaan jännitysviihteestä!
Suurin heikkous on kuitenkin että Svinhufvudin poliittisen toiminnan takana oleva ideologia tai muut vaikuttimet jäävät oikeastaan kaikista lainauksista huolimatta avaamatta, kommentoimatta ja arvioimatta. Hän puhuu julkisissa puheissaan paljon laillisuudesta, mutta jo pelkästään selostettujen tapahtumien perusteella näyttäisi siltä että hänen tulkintansa siitä mitä lakeja ja milloin pitäisi noudattaa vaikuttavat tyystin opportunistisilta.
Toinen suuri heikkous on että Svinhufvudin tai ylipäätään laillisen hallituksen toimia ja päätöksiä liittyen vuoden 1918 sodan valkoiseen terroriin selostetaan hyvin lyhyesti. Tämä vaikuttaa hyvin omituiselta aihepiirin rajaukselta ottaen huomioon että joissain toisissa jaksoissa Svinhufvudia ympäröimää poliittista tilannetta ja siihen liittyvää päätöksentekoa avataan paljon enemmän.
MIelenkiintoisin ja ehkä yllättävin vahvuus toisaalta on yllättävän tarkat kuvaukset sosialistien vallankumouksellisen siiven toimista ennen vuoden 1918 sodan todellista alkamista, erityisesti marraskuussa 1917. Häikiö esittää uskottavasti lähdemateriaalia tulkinnalleen, että sisällissotaan ei yksinkertaisesti ajauduttu vahvan järjestysvallan puutteessa, vaan sekä myöhemmät punaiset että valkoiset odottivat ja varustautuivat sotaan ja olivat aktiivisia toimijoita sen aloittamisessa....more
Tieteisfiktion näkökulmasta historiallisesti hyvin mielenkiintoinen näytelmä (mielenkiinnosta neljä tähteä), joka itsessään on samaan aikaan välillä fTieteisfiktion näkökulmasta historiallisesti hyvin mielenkiintoinen näytelmä (mielenkiinnosta neljä tähteä), joka itsessään on samaan aikaan välillä filosofinen ja välillä hyvin hupsu. (Persoonina protagonistit ovat niin paperinohuita ettei sille voi oikein kuin nauraa, mutta komedia lienee tahatonta. Robotti-käsitteen esittely ja käsittely toisaalta on taas paikoin yllättävän syvällinen ja jännittävä.)...more
Puisevaa ja jaarittelevaan tyyliin kirjoitettua rytmiä häiritsee Arendtin ajoittain ylitsevuotava hehkutus, mutta muuten sinänsä pätevä elämänkerta. KPuisevaa ja jaarittelevaan tyyliin kirjoitettua rytmiä häiritsee Arendtin ajoittain ylitsevuotava hehkutus, mutta muuten sinänsä pätevä elämänkerta. Kaipaisi kuitenkin kovasti kustannustoimittajaa ja keskittymistä fanituksen sijaan tiivistämistä asian ytimeen....more
Uusio-Corto Maltese-tuotannosta tämä kytkeytyy ehkä toistaiseksi eniten Prattin tarinajatkumoon (Suolaisen meren balladi), on nimittäin kiinteä esiosaUusio-Corto Maltese-tuotannosta tämä kytkeytyy ehkä toistaiseksi eniten Prattin tarinajatkumoon (Suolaisen meren balladi), on nimittäin kiinteä esiosa. Tähänastisista uusiotuotannoista pidin tästä eniten, mutta se toisaalta saattaa johtua siitä että Suolaisen meren balladi on suosikkejani. Tarowean nivoutuu siihen kiinteästi ja varsin sulavasti, mutta sitten toisaalta tekee sitten hankalaksi arvioida kuinka pajon pidän Taroweanissa sen omista ansioista vai ratsastaako se liikaakin Pratt-nostalgialla.
Hyvä, muttei välttämätön luettava. Suhtaudun edelleen toivekkain mielin parivaljakon Canales - Pellejero jatko-osaprojektiin. Paremmin toimii kuin Asterix....more
Hienosti kuvitettu ja tunnelmallinen sarjakuvaromaani elämästä, perheestä, Portugalista ja Ranskasta.
Suurin heikkous teokselle on että vaikka sen lukeHienosti kuvitettu ja tunnelmallinen sarjakuvaromaani elämästä, perheestä, Portugalista ja Ranskasta.
Suurin heikkous teokselle on että vaikka sen lukee ja kuvitusta katselee mielellään, ja siinä on paljon miellyttävän sujuvasti kerrottuja lämpimiä muistoja ja episodeja, ei tämä sarjakuvateos mainitun yleisen mukavan lämpimän miellyttävyyden lisäksi ikävä kyllä varsinaisesti mitään uutta kerro ajelehtivan taitelijapersoonan kirjoitusblokista ja muista ongelmista jotka johtuvat, niin, minun tulkintani mukaan johtuvat ajelehtimisesta sikäli kuin ne edes ovat ongelmia.
Pedrosa on kirjoittanut paljon vaikuttavimpia teoksia....more
Hämmentävä mutta jännittävä ja koukuttava tulkinta Gilgamesh-myytistä. Kuningas Gilgamesh on kuningas, tyranni, seksihurjastelija, seikkailija, myyttiHämmentävä mutta jännittävä ja koukuttava tulkinta Gilgamesh-myytistä. Kuningas Gilgamesh on kuningas, tyranni, seksihurjastelija, seikkailija, myytti. Tapahtuma-aika on muinainen, kerrontatapa sekä moderni että kuitenkin myös myyttinen....more
Mielenkiintoisia artikkeleita mm. Topeliuksesta, Rytistä, sotakorvauspäätösten pienestä roolista vuoden 1944 tunnemaisemassa ja suomenruotsalaisen ajaMielenkiintoisia artikkeleita mm. Topeliuksesta, Rytistä, sotakorvauspäätösten pienestä roolista vuoden 1944 tunnemaisemassa ja suomenruotsalaisen ajatusmaailman historiasta.
Yksi asia tosin pistää silmään: muutamassa artikkelissa Meinander huolellisesti analysoi miten ympäröivän maailman kulttuuri ja poliittiset realiteetit ovat luoneet tarpeita tietynlaisille kansallisille historiantulkinnoilla ja siten vaikuttaneet tai ainakin värittäneet historioitsijoiden esittämiä näkemyksiä (jolloin objektiivisuudesta on etäännytty), mutta toisaalla paikoin (joskus samoissa artikkeleissa!) suorastaan tendenssinomaisesti julistetaan kansallisvaltion kuolemaa ja siihen sopivaa liturgista arvohymistelyä objektiivisena totuutena ilman mitään viitettä itsereflektiosta että samankaltainen prosessi saattaisi vaikuttaa kirjoittajan itsensä näkemyksiin....more
Sekalainen kokoelma jossa mm. top-10/top-20/ym-listoja niin elokuvista ja ohjaajista eri vuosikymmeniltä, listoja elokuvista erilaisten teemojen mukaaSekalainen kokoelma jossa mm. top-10/top-20/ym-listoja niin elokuvista ja ohjaajista eri vuosikymmeniltä, listoja elokuvista erilaisten teemojen mukaan, sekä lainauksia ja anekdootteja ja muuta vastaavaa sälää.
Hauska elokuvaharrastajille sopiva kirja selailtavaksi kun on tylsää eikä jaksa keskittyä mihinkään. Voi hankkia inspiraatiota mitä seuraavaksi katsoo, tai testata elokuvatietämystään ja mieltymystensä vastaavutta eri aikaukausien kriitikkojen mielipiteiden kanssa. Ei kuitenkaan sen enempää toisaalta kannata odottaa....more
Hieno historiallinen sarjakuvana toteutettu (sota)elämänkerta Mannerheimin toimista Mantsuriassa Venäjän-Japanin sodassa, jossa on kuitenkin puutteensHieno historiallinen sarjakuvana toteutettu (sota)elämänkerta Mannerheimin toimista Mantsuriassa Venäjän-Japanin sodassa, jossa on kuitenkin puutteensa.
Sodan luonne (ja ammattisotilaan joka haluaa edetä urallaan asenne siihen) kuvastuu teoksesta hyvin: paljon odottamista ja toiminnan odotusta joka ei juuri koskaan realisoidu, paitsi sitten kun se realisoituu kaikki kaoottista. Fiktiotuotoksissa ihmiset eivät sairastu satunnaisesti ilman draamallista funktiota.
Puutteet: karttoja, runsasta henkilökastia esitteliviä henkilögallerioita ja historiallista kontekstiakin on kiitettävässä määrin, mutta silti monilta kriittisiltä osilta niitä toivoisi hieman enemmän.
Suurin vaikeus on siinä, että missään ei varsinaisesti kerrota mitkä jaksot perustuvat mihinkin lähteisiin, mitä osia on hieman dramatisoitu, ja mikä on sarjakuvantekijän interpolaatiota. Puhtaaksi fiktioksi tätä on vaikea luokitella, mutta elämänkerrallisena historiateoksena hyvin puutteellinen....more
Hyödyllinen kokoelma suomennettuja esseitä. Kantin, Goethen ja Schillerin vahva läsnäolo on yllätys mutta varmaan perusteltu, mutta olen hieman toiselHyödyllinen kokoelma suomennettuja esseitä. Kantin, Goethen ja Schillerin vahva läsnäolo on yllätys mutta varmaan perusteltu, mutta olen hieman toisella tavalla yllättynyt että mukana on runsaasti neverhöd-Gramscia, mutta klassisista valistusajan ranskalaisista ajattelijoista ainoastaan huonoin eli Rousseau (yhdellä tekstillä) ja skottilaisista ainoastaan (toki ansioitunut) Hume.
Huomionarvoisinta on että ainoa viittaus Amerikan mantereeseen sisällyksessä tai edes johdannossa on lyhyt viittaus Samuel Johnsonin ensyklopediassaan antamaan kirjallisuuden määritelmään. Tämä on varsin suuri saavutus ottaen huomioon että Yhdysvallat oli ensimmäinen länsimaisen valistuksen periaattein perustettu valtio.
Luin tämän vuonna 2020 uudestaan. Edellisestä lukemisesta oli varsin pitkä aika, luultavasti yli viisi vuotta -- en muista tarkalleen.
Olenkohan tullutLuin tämän vuonna 2020 uudestaan. Edellisestä lukemisesta oli varsin pitkä aika, luultavasti yli viisi vuotta -- en muista tarkalleen.
Olenkohan tullut vanhaksi (viisaaksi? tosikoksi? tylsistynyt? lukenut vitsit liian hyvin läpi?), mutta aikoinaan pidin kirjasta hyvin paljon ja muistan nauraneeni katketakseni. Tällä kertaa edelleen hymyilin silloin tällöin, mutta rehellisesti arvioiden pudotin tähtiarviota alas viidestä, pienen harkinnan jälkeen neljään. Olisi voinut pudota kolmeenkin.
Kirja on toki edelleen nokkela ja humanistinen, mutta vitsien räjäyttävä voima näyttää ainakaan minun tapauksessani kestävän aikaa huonommin kuin olisin arvannut....more
Hienoimpia ja älykkäimpiä koskaan lukemeniani romaaneja. Yhdessä romaanissa Tolstoi käsittelee 19. vuosisadan loppupuolen Venäjän sosiaalista, poliittHienoimpia ja älykkäimpiä koskaan lukemeniani romaaneja. Yhdessä romaanissa Tolstoi käsittelee 19. vuosisadan loppupuolen Venäjän sosiaalista, poliittista mutta myös inhimillistä rakkauselämää tavalla joka on sekä historiallisesti erittäin kiinnostavaa ajankuvaa mutta myös ajatonta käsitellessään ihmiselämän vaikeutta. Vaikka luin kirjan vuonna 2020 yhteiskunnassa joka on hyvin erilainen kuin Tolstoin Venäjän aatelin maailma, ihmisen psykologia ei ole muuttunut.
Romaanissa arvostan sen kunnianhimoista otetta yhdistää ihmiskuvaus käsitellä aikansa (maa-)taloutta, teknologista muutosta ja niiden vaikutusta yhteiskuntaan ja sen ihmisiin tavalla joka osoittaa kirjailijan todella perehtyneen käsittelemiinsä asioihin ja tuntevansa tarvetta sanoa niistä jotain merkityksellistä. Valitettavasti se on radikaali saavutus myös nykyaikana: moni minun elinaikanani kirjoitettu romaani ei tavoita tätä, sillä tänään harva kirjailija perehtyy taloudelliseen elämään joko käytännön kokemuksen tai tieteellisen tutkimuksen kautta läheskään yhtä kattavasti. Usein tuntuu että aikamme kirjailijat kertovat lähinnä sellaisista ihmisistä joiden elämästä kirjailijat kertovat.
On oikeastaan hieman noloa (joko itseni tai nykykirjallisuuden kannalta) että Tolstoi onnistuu hahmoillaan puhuttelemaan syvemmin ja kertomaan ihmisestä minulle enemmän kuin kirjailijat, jotka elävät samana aikana ja samassa länsimaisessa yhteiskunnassa kuin minä....more
Perinteisesti ja kiltisti kerrottuja satuja ja tarinoita, joissa usein on myös perinteinen ja kiltti opetus. Muutaman lukeminen on viehättävää, mutta Perinteisesti ja kiltisti kerrottuja satuja ja tarinoita, joissa usein on myös perinteinen ja kiltti opetus. Muutaman lukeminen on viehättävää, mutta kokonaisen paksun kokoelman lukuyritys valitettavasti meni yliannostuksen puolelle....more
Ihan miellyttävää ja paikoin aforistista tunnelmakuvausta, mutta kaipaisi kyllä oikean juonen tai ainakin edes jotain oikeaa sanottavaa (siinäkin auttIhan miellyttävää ja paikoin aforistista tunnelmakuvausta, mutta kaipaisi kyllä oikean juonen tai ainakin edes jotain oikeaa sanottavaa (siinäkin auttaisi juoni). Nykyisellään tätä on vaikea kutsua kovinkaan hyväksi romaanitaiteen edustajaksi. Jäi kiinnostuksenpuutteessa kesken....more
Päällisin puolin hyödyllinen, tosin nyt jo ehkä hieman ikääntynyt kirja ihmiselle joka harkitsee matematiikan tai matemaattisten alojen korkeakouluopiPäällisin puolin hyödyllinen, tosin nyt jo ehkä hieman ikääntynyt kirja ihmiselle joka harkitsee matematiikan tai matemaattisten alojen korkeakouluopintojen aloittamista, miksei myös henkilöille jotka ovat muuten alasta kiinnostuneita.
Sitten näin vuorostaan lähes 30-vuotiaana useita vuosia sitten yliopistosta matemaatikon paperit kirjoittaneena ihmisenä totean myös että yli-isällinen, selittävä kirjoitustyyli kuitenkin kävi hieman rasittavaksi ja pitkästyttäväksi. Tunnustan etten lukenut teosta kokonaan.
Pari varoituksen sanaa: monet neuvoista, etenkin uraa ja opiskelujen yksityiskohtia koskevat lienevät paremmin sopivia brittiläiseen yliopistoympäristöön. Ja kuten sanottu, vaikka tämä vuonna 2006 kirjoitettu kirja on paikoin edelleen ajankohtainen (tai ajaton) käsitellessään matematiikkaa yleisesti, digitalisaation ja erityisesti tilastollisten ja koneoppimismenetelmien laaja kehitys ja edistys viimeisten 15 vuoden aikana antaisi aihetta pieniin päivityksiin ajankohtaisia sovellutuksia koskevien kohtien osalta....more
Verrattuna moneen muuhun Shakespearen näytelmään, minulla oli kovasti vaikeuksia kiinnostua tästä, ja jäi lopulta kesken puolivälin paikkeille. En oleVerrattuna moneen muuhun Shakespearen näytelmään, minulla oli kovasti vaikeuksia kiinnostua tästä, ja jäi lopulta kesken puolivälin paikkeille. En ole varma miksi....more
Bryan Talbotin Grandville jatkaa 4. osassa samaan tyyliin kuin sarjan aikaisemmatkin osat.
Talbot haluaa kertoaa poliittis-moraalisen viestin (tällä keBryan Talbotin Grandville jatkaa 4. osassa samaan tyyliin kuin sarjan aikaisemmatkin osat.
Talbot haluaa kertoaa poliittis-moraalisen viestin (tällä kertaa kohteena ovat uskonnolliset kultit ja viha ja monet muut epämiellyttävät asiat) jossa on yhtä paljon nyanssien tajua ja syvällistä analyysia elämästä ja politiikasta kuin maahan kaatuvalla norsulla on tajua alleen jäävistä kukkasista. Tämä on jokseenkin ärsyttävää, sillä luulen että Talbot haluaisi kertoa voimallisen viestin, mutta voimallisuus jää edelleen puuttumaan.
Mutta samaan aikaan Grandville on erinomaista toimintasarjakuvaa loisteliaassa ja omaperäisessä steampunk-universumissa. Ja vaikka Talbot ei kirjoita täydellistä kirjallisuutta, hän kertoo tarinan joka toimii omassa kontekstissaan....more
Tämä oli toinen Saramagon kirja jonka olen aloittanut ja myös toinen jonka jätin kesken.
Kirjallinen tyyli: Saramagolla näyttää olevan vain yksi temppTämä oli toinen Saramagon kirja jonka olen aloittanut ja myös toinen jonka jätin kesken.
Kirjallinen tyyli: Saramagolla näyttää olevan vain yksi temppu, ja se ei iske. Sekä villi pilkutustyyli sinänsä että siihen punottu jutusteleva ja usein näsäviisas irvaileva kerronta ovat ärsyttävää, ei valloittavaa. Kenties moinen sopii sellaiselle ihmiselle joka pystyy ottamaan Saramagon maailman ja kertomuksen sellaisenaan, mutta minua Saramagon valtavan itsetietoinen ironia (?) vain silittää pahasti vastakarvaan....more
The Spirit ei ole ihan aivan sellaista maailmanluokan kirjallisuutta kuin hehkuttajien puheista voisi päätellä, mutta pidän silti tästä kovasti. EisneThe Spirit ei ole ihan aivan sellaista maailmanluokan kirjallisuutta kuin hehkuttajien puheista voisi päätellä, mutta pidän silti tästä kovasti. Eisner kertoo hupsuja ja sentimentaalisia tarinoita jotka samaan aikaan elävät ja hengittävät naamioituneiden viittasankareiden mytologisesta Amerikkaa mutta jotka eivät kuitenkaan rajoitu siihen että toistaisivat tavanomaista seikkailutarinaa. The Spirit on hahmona eräänlainen abtraktoitu Batman, jonka avulla Eisner voi kertoa kovaksikeitettyjä dekkaritarinoita ja paikoin myös ihan vain ihmisistä.
Eisnerin taide on alkuvuosien kankeuden jälkeen myös ilmeikkyydessään katsomisen arvoista.
Minulla ei ole laisinkaan vaikeuksia kuvitella että esipuheen kirjoittanut Neil Gaiman on ollut oikeasti vaikuttunut Eisnerin sarjakuvista, eikä kirjoittanut esipuhetta vain lämpimikseen....more
Tappaja on tyylikäs ja kyyninen kovaksikeitetty. Lause koskee sekä sarjakuvaa kokonaisuutena että nimihenkilöä, palkkatappajaa. Miehen yksitoikkoisen Tappaja on tyylikäs ja kyyninen kovaksikeitetty. Lause koskee sekä sarjakuvaa kokonaisuutena että nimihenkilöä, palkkatappajaa. Miehen yksitoikkoisen sisäisen dialogin lukeminen käy kuitenkin hieman uuvuttavaksi ajan myötä: tarkoituksena lienee kirjoittaa hahmoon kompleksisuutta antamalla lukija mahdollisuus vertailla Tappajan itselleen toistelemien rationalisointien, toimintaperiaatteiden ja muiden mielipiteiden vastaavuutta (tai sen puutetta) sen kanssa mitä hän oikeasti tekee, mutta tämä ei ainakaan minulle toiminut niin hyvin kuin ehkä oli tarkoitus.
Mutta mitään todella erikoisen kiehtovan vaikuttavaa ei tässä mielestäni ollut, sellaista mistä toden teolla innostua. Perushyvä trilleri, enemmän viihtellinen kuin syvällinen, luen suomennetun jatkon (osat 4-5) ehkä joskus jos näen sen kirjastossa....more
Jarlan "piirrosmuistelmat" ovat kyllä ihan hauskoja, mutta toimivat pieninä viikottaisina sunnuntai-Hesarin kerta-annoksina paremmin kuin kokoelmakirjJarlan "piirrosmuistelmat" ovat kyllä ihan hauskoja, mutta toimivat pieninä viikottaisina sunnuntai-Hesarin kerta-annoksina paremmin kuin kokoelmakirjana....more
Mézières & Christin hulluttelevat Valerian & Laureline -maailmassa ilman tarinan tai jatkuvuuden aiheuttamia päänvaivoja. Chrstinin huumorintarju ja mMézières & Christin hulluttelevat Valerian & Laureline -maailmassa ilman tarinan tai jatkuvuuden aiheuttamia päänvaivoja. Chrstinin huumorintarju ja menneiden seikkailujen uudelleentulkinnat eivqt oikein pure, mutta Mézièresin avaruustaide on oikein hulppeaa katseltavaa....more
Pakanat saa myös arvokkaan päätöksen ja on kokonaisuutena hieno sarjakuvateos.
Osien 1-2 lataamien odotusten (Kirja 1, Kirja 2) jäljiltä jäi tämän kirPakanat saa myös arvokkaan päätöksen ja on kokonaisuutena hieno sarjakuvateos.
Osien 1-2 lataamien odotusten (Kirja 1, Kirja 2) jäljiltä jäi tämän kirjoittajille kuitenkin hieman valju olo. Kolmas osa tutkii ansiokkaasti toisen kirjan pohjustamaa poliittista tilannatta jossa toisiinsa kietoutuvat niin politiikka, suku, ja sota, mutta neljännessä kirjassa joko tekijä, tai lukija alkoi väsyä (tai kenties Ari Halikko itse väsyi tarinaansa). Viimeisen osan sarjakuvasivuilla on nimittäin kyllä sotaa ja väkivaltaa on määrällisesti varmaan eniten ja tiheiten, mutta alkuosien kiehtova kerronnan vimma jäi lopun väkivaltahuipennuksen lukukokemuksessa tavoittamatta. Ja aivan viimeisistä n. viidestä sivusta jää jäljelle olo että tekijä on hakenut turhankin nätin ja perinteisen lopetus, jossa haasteita tarjoava synkkä maailma turhankin helposti sulkeutuu yksinkertaiseksi idylliksi.
Taide on erinomaista siinä suhteessa että kautta linjan tyyli ja ilmaisu tukee kertomusta lähestulkoon täydellisesti....more
Pakanat jatkavat kostosaagaa sarjan toisesa osassa. Piirrosjälki on ehkä asteittain kehittynyt, tosin mielestäni aiemmassakaan ei ollut valittamista. Pakanat jatkavat kostosaagaa sarjan toisesa osassa. Piirrosjälki on ehkä asteittain kehittynyt, tosin mielestäni aiemmassakaan ei ollut valittamista. Maanisesti kostoaan toteuttava Halikko on toki edelleen tarinan päätähti, mutta kenties mielenkiintoisimaksi hahmoksi nousee ensimmäisen kirjan lopussa esitelty kaukainen muukalainen, Ibn Ammarn....more
Loading...
