What do you think?
Rate this book
Katrina
Katrina es una bella joven proveniente de una rica familia campesina que, desatendiendo a la razón, se casa con un hombre al que acaba de conocer y va tras él en busca de la tierra maravillosa que le ha prometido. Pronto, los sueños se convierten en desengaño y decepción, en miseria y en trabajo duro. No son suficientes argumentos como para que la bella Katrina renuncie a la elección de una vida que hizo al salir de su pueblo. Esta es una historia de lucha, de orgullo y de entereza, una profunda reflexión sobre la condición de la mujer encarnada en el poderoso e inolvidable personaje de Katrina.
472 pages, Paperback
First published February 3, 1936
48 people are currently reading
1282 people want to read
About the author
Sally Salminen
21 books13 followersSally Alina Ingeborg Salminen (later Salminen-Dührkopf) was an internationally renowned author from the Åland Islands, Finland.
Born in Vårdö, Åland, Sally Salminen was the eighth child of twelve. Already as a child she entertained notions of becoming an author, but she considered herself to be too poor and unknowledgeable to succeed as a writer. After her confirmation, she worked in the village grocery store, until she moved to Stockholm, Sweden to work as a maid. During her tenure in Sweden she took correspondent courses and read books in her spare time.
In 1930 Sally and her sister Aili moved to New York City, New York, United States. While in New York, she wrote during her spare time, and it was here she started writing the manuscript for her first (and most famous) novel, Katrina. Finland-Swedish publisher Holger Schildts Förlag announced in 1936 a writing contest, for which Salminen submitted her manuscript. Her submission won, and Katrina was published the same year. The novel depicts the life of an Ostrobothnian woman, Katrina, who moves to Åland following her marriage. Katrina became an international success, eventually being translated into more than twenty languages.
Sally Salminen married Danish painter Johannes Dürhkopf in 1940, and relocated to Denmark. Salminen remained a prolific writer, but she was never able to replicate the success of her debut novel, Katrina. Besides Katrina, Prins Efflam(1953) and Vid Havet (1963) are considered her most notable works.
Born in Vårdö, Åland, Sally Salminen was the eighth child of twelve. Already as a child she entertained notions of becoming an author, but she considered herself to be too poor and unknowledgeable to succeed as a writer. After her confirmation, she worked in the village grocery store, until she moved to Stockholm, Sweden to work as a maid. During her tenure in Sweden she took correspondent courses and read books in her spare time.
In 1930 Sally and her sister Aili moved to New York City, New York, United States. While in New York, she wrote during her spare time, and it was here she started writing the manuscript for her first (and most famous) novel, Katrina. Finland-Swedish publisher Holger Schildts Förlag announced in 1936 a writing contest, for which Salminen submitted her manuscript. Her submission won, and Katrina was published the same year. The novel depicts the life of an Ostrobothnian woman, Katrina, who moves to Åland following her marriage. Katrina became an international success, eventually being translated into more than twenty languages.
Sally Salminen married Danish painter Johannes Dürhkopf in 1940, and relocated to Denmark. Salminen remained a prolific writer, but she was never able to replicate the success of her debut novel, Katrina. Besides Katrina, Prins Efflam(1953) and Vid Havet (1963) are considered her most notable works.
Ratings & Reviews
Friends & Following
Create a free account to discover what your friends think of this book!
Community Reviews
Displaying 1 - 30 of 202 reviews
July 11, 2018
Olipahan elämys. Odotukset eivät olleet suurensuuret, toki kuullut kehut ja Hurmeen suomennos antoivat odottaa jotain vähintäänkin hyvää, mutta kyllä tämä ne odotukset ja kirjan alun tunnelman ylittivät. Salminen osaa antaa ajan kulkea niin, että alle 500 sivuun mahtuu kokonainen elämä lapsuutta lukuunottamatta. Sekin on saavutus, että olisin ulkomuistista arvellut kirjassa olevan sivuja kolmisensataa, erittäin sujuvaa luettavaa siis.
Mitä pidemmälle pääsi, sitä enemmän Katrinasta piti ja välitti. Loppu olikin sitten toisaalta hyvin surullinen, toisaalta odotettu ja paikallaan. Kauniisti kirjoitettu.
Yhteiskunnallinenkin puoli oli hieno: Katrinan kehityksen ohella sai lukea, kuinka elämä saaristossa muuttui ajan kuluessa ja väen vaurastuessa. Torppareille ei alussa ollut mitään, lopussa sitten jo enemmän ja parempaa ja torppareiden lapsilla muitakin mahdollisuuksia kuin jatkaa vanhempiensa perässä käytännössä maaorjan asemassa.
Hieno kirja, kannattaa lukea siinä missä joku Täällä Pohjantähden alla 1–3 tai Lohja-trilogia, mikäli mielii kotimaamme historiaan ja tavallisten ihmisten elämään perehtyä.
Mitä pidemmälle pääsi, sitä enemmän Katrinasta piti ja välitti. Loppu olikin sitten toisaalta hyvin surullinen, toisaalta odotettu ja paikallaan. Kauniisti kirjoitettu.
Yhteiskunnallinenkin puoli oli hieno: Katrinan kehityksen ohella sai lukea, kuinka elämä saaristossa muuttui ajan kuluessa ja väen vaurastuessa. Torppareille ei alussa ollut mitään, lopussa sitten jo enemmän ja parempaa ja torppareiden lapsilla muitakin mahdollisuuksia kuin jatkaa vanhempiensa perässä käytännössä maaorjan asemassa.
Hieno kirja, kannattaa lukea siinä missä joku Täällä Pohjantähden alla 1–3 tai Lohja-trilogia, mikäli mielii kotimaamme historiaan ja tavallisten ihmisten elämään perehtyä.
October 15, 2018
Ah.
Olen aika sanaton. Vaikka paikoin Hurmeen uusi suomennos heijastaa jopa tuskastuttavan paljon suomentajaansa läpi (tai niin minusta ainakin tuntui, toki en alkuperäistä suomennosta saati alkukielistä teosta ole itse lukenut, joten voin olla aivan väärässäkin), on ehkä hienointa ehkä ikinä, miten uusi käännös palautti tämän unohtuneen klassikon ja bestsellerin puheenaiheeksi. Tämä on upea, mittaamattoman kaunis ja täysin Linnojen ja Waltarien veroinen kotimainen klassikko, josta ei todellakaan olla puhuttu tarpeeksi. Tämä täytyisi nostaa koulujen klassikkolukulistoille, tämä täytyisi muistaa kun puhutaan kotimaisista suurkirjoista.
Salmisen pakoton kerronta ja koko elämän kurottava tarina Katrinasta puhuttelee alusta loppuun. Se saa itkemään, kadottamaan todellisuuden ympäriltä ja kasvattamaan suojamuurit arjen ajatuksia vastaan. Se on kokonainen elämä, ja se elämä on upea.
Liityn siis muiden kanssa samaan kuoroon: tämä kirja oli minulle täydellinen.
Olen aika sanaton. Vaikka paikoin Hurmeen uusi suomennos heijastaa jopa tuskastuttavan paljon suomentajaansa läpi (tai niin minusta ainakin tuntui, toki en alkuperäistä suomennosta saati alkukielistä teosta ole itse lukenut, joten voin olla aivan väärässäkin), on ehkä hienointa ehkä ikinä, miten uusi käännös palautti tämän unohtuneen klassikon ja bestsellerin puheenaiheeksi. Tämä on upea, mittaamattoman kaunis ja täysin Linnojen ja Waltarien veroinen kotimainen klassikko, josta ei todellakaan olla puhuttu tarpeeksi. Tämä täytyisi nostaa koulujen klassikkolukulistoille, tämä täytyisi muistaa kun puhutaan kotimaisista suurkirjoista.
Salmisen pakoton kerronta ja koko elämän kurottava tarina Katrinasta puhuttelee alusta loppuun. Se saa itkemään, kadottamaan todellisuuden ympäriltä ja kasvattamaan suojamuurit arjen ajatuksia vastaan. Se on kokonainen elämä, ja se elämä on upea.
Liityn siis muiden kanssa samaan kuoroon: tämä kirja oli minulle täydellinen.
August 5, 2018
Juuri niin loistava kuin olin kuullut. Noloa kyllä, en ollut koskaan aiemmin tästä kuullut ennen kuin nousi Suomen juhlavuoden listoilla korkealle. Ja silloinkin vain puolella korvalla kuulin, enkä asiaan kiinnittänyt huomiota. Mutta kun näin, että tästä otetaan uusi painos (johon varauksia, vaikka vanha painos hyllyssä, hmm..) niin kävin kesälomalukemiseksi nappaamassa.
Ihana. Ahdistavan ihana. Ja kaunis. Kertakaikkiaan.
Ihana. Ahdistavan ihana. Ja kaunis. Kertakaikkiaan.
August 13, 2018
Katrina on vetävästi kirjoitettu elämäntarina. Onneksi tämä Sally Salmisen bestseller sai uuden elämän ja nostettiin unohduksesta nykylukijoiden tietoisuuteen. Minulle tästä tuli lukunautinto: torpparinaisen (ja merimiehen vaimon) elämää 1800-1900-luvun vaihteesta Ahvenanmaan saaristossa - kerrassaan kiinnostavaa ajankuvaa ja onnistunutta henkilökuvausta.
Katrinan sisarteoksia ovat ilman muuta Ulla-Lena Lundbergin Kuninkaan Anna ja Anni Blomqvistin Myrskyluodon Maija, jotka käyvät yhtä lailla lukijan sydämeen jokaisen köyhän talon nurkkia ravistelevan myrskytuulen myötä.
Katrinan sisarteoksia ovat ilman muuta Ulla-Lena Lundbergin Kuninkaan Anna ja Anni Blomqvistin Myrskyluodon Maija, jotka käyvät yhtä lailla lukijan sydämeen jokaisen köyhän talon nurkkia ravistelevan myrskytuulen myötä.
January 18, 2021
En tiedä saiko tämä kirja valvomaan yöllä vai mikä, mutta eipä kai yksi uneton yö haittaa näin upean teoksen parissa. Tämän seurassa pakahtui ja eli täysillä mukana. Menee kyllä suosikkeihin.
May 2, 2024
4,5 ⭐️
Karu saaristolaiselämä ja historiallinen miljöö toivat mieleeni Myrskyluodon Maijan. Katrina kertoo nimensä mukaisesti Katrinasta, joka nai ahvenanmaalaisen merimiehen, Johanin, ja muuttaa tuoreena vaimona miehensä vaatimattomaan kotitorppaan. Elämää määrittää ankara työ, puute ja rytmiä vuodenkiertoon tuo puolison ajat merellä poissa kasvavan perheen luota.
Katrinan viehätys perustuu arjen kuvaukseen, joka antaa kuvan ankarasta ja työteliäästä elämästä sekä ajankuvaan. Mutta vaikka Katrinan elämä köyhänä on rankkaa, mahtuu elämään myös iloa ja onnea. Kodista tulee rakas sekä karusta saaresta ihmisineen. Katrinan henkilöhahmo on myös kiehtova sillä hän on vahva ja toisaalta ylpeä asemastaan huolimatta. Hän uskaltaa haastaa valtaa pitäviä ja talollisia. Tarinan kuluessa Katrinasta oppii pitämään entistä enemmän, Johania ja lapsia unohtamatta. Siksi Katrinan ja hänen läheistensä elämien murheelliset käänteet ampuvat suoraan sydämeen ja kääntää kyynelahanat auki.
Vaikuttava ja upea klassikkoteos, jota ei ole todellakaan turhaan kehuttu!
Karu saaristolaiselämä ja historiallinen miljöö toivat mieleeni Myrskyluodon Maijan. Katrina kertoo nimensä mukaisesti Katrinasta, joka nai ahvenanmaalaisen merimiehen, Johanin, ja muuttaa tuoreena vaimona miehensä vaatimattomaan kotitorppaan. Elämää määrittää ankara työ, puute ja rytmiä vuodenkiertoon tuo puolison ajat merellä poissa kasvavan perheen luota.
Katrinan viehätys perustuu arjen kuvaukseen, joka antaa kuvan ankarasta ja työteliäästä elämästä sekä ajankuvaan. Mutta vaikka Katrinan elämä köyhänä on rankkaa, mahtuu elämään myös iloa ja onnea. Kodista tulee rakas sekä karusta saaresta ihmisineen. Katrinan henkilöhahmo on myös kiehtova sillä hän on vahva ja toisaalta ylpeä asemastaan huolimatta. Hän uskaltaa haastaa valtaa pitäviä ja talollisia. Tarinan kuluessa Katrinasta oppii pitämään entistä enemmän, Johania ja lapsia unohtamatta. Siksi Katrinan ja hänen läheistensä elämien murheelliset käänteet ampuvat suoraan sydämeen ja kääntää kyynelahanat auki.
Vaikuttava ja upea klassikkoteos, jota ei ole todellakaan turhaan kehuttu!
September 22, 2025
4,75/5. Lectura muy recomendada para todo el mundo, pero especialmente para lectoras mujeres y para jóvenes. Nos encontramos ante un libro muy rápido de leer con un vocabulario sencillo y fácil, la traducción al castellano me ha parecido muy buena y eso que no debe ser fácil traducir des del finés.
Lo que más me ha gustado del libro es su trasfondo feminista y político de la lucha de clase, la pobreza del campo y el "ascensor social", si es que se le puede llamar así. Además, si bien está ambientado en una zona concreta de Finlandia que es posible no conocer, es fácil extrapolar la historia a cualquier zona rural y sus relaciones sociales. Y, por último, quiero añadir que si bien hay varios personajes "principales" todos sufren su evolución y acaba siendo una novela muy coral.
En resumen, nos encontramos con que se explica la vida entre finales del siglo XIX y principios del XX, aunque nos encontramos que los capítulos van tratando diferentes episodios, lo que hace que no sea pesado y además al ponerle títulos más bien metafóricos consiguen (sobre todo al principio) no dar pistas de lo que sucederá en esas páginas.
Lo que más me ha gustado del libro es su trasfondo feminista y político de la lucha de clase, la pobreza del campo y el "ascensor social", si es que se le puede llamar así. Además, si bien está ambientado en una zona concreta de Finlandia que es posible no conocer, es fácil extrapolar la historia a cualquier zona rural y sus relaciones sociales. Y, por último, quiero añadir que si bien hay varios personajes "principales" todos sufren su evolución y acaba siendo una novela muy coral.
En resumen, nos encontramos con que se explica la vida entre finales del siglo XIX y principios del XX, aunque nos encontramos que los capítulos van tratando diferentes episodios, lo que hace que no sea pesado y además al ponerle títulos más bien metafóricos consiguen (sobre todo al principio) no dar pistas de lo que sucederá en esas páginas.
October 30, 2017
(Arvio osallistuu Kirjojen Suomi -hankkeen Kirjablogit ja 101 kirjaa -osuuteen.)
(Part of a Finnish project that celebrates Finland's 100th year of independence. 81 bloggers read altogether 101 books, and each book was selected on the basis of how it represents its publication year. Katriina is my second book, and I thoroughly enjoyed this one, although crying several times during reading it and for almost an hour after finishing it was pretty uncomfortable. If ever there was a story about a tough and persevering Finnish woman, this is it. Katriina is one of the most successful Finnish novels (but forgotten in its home country) and it has been translated into several languages, but sadly not into English as far as I'm aware.)
Tyttö tapaa pojan, poika maalaa houkuttelevan kuvan ahvenanmaalaisesta saaristoidyllistä suurine valkoisine taloineen ja omenapuineen. Tyttö palaa tömähtäen maanpinnalle, kun pariskunnan tulevaksi kodiksi Västerbyn kylässä osoittautuukin ankean harmaa pieni torppa ankean harmaalla kalliolla, jolla ei kasva muut kuin nokkoset. Pohjanmaalaisen Katriinan aviomies Johan osoittautuu lapselliseksi ja saamattomaksi kerskailijaksi, jolle koko kylä nauraa, ja jota edes omat lapset eivät myöhemmin pidä hyvänä miehen mallina. Romaanin keskiössä ei siis ole mustavalkoinen rakkaustarina, vaan nuori Katriina saa heti aluksi tuntea selkänahassaan hyväuskoisuutensa ja haihattelunsa hinnan.
Avioparin yhteisen elämän aloittava pettymys sähköistää koko romaanin. Katriina ei lähde maitojunalla takaisin vanhempiensa luokse, vaan jää rakentamaan elämäänsä Västerbyhyn. Katriinan osakseen saama halveksunta, koska kelpuutti Johanin miehekseen, köyhyys sekä kova työ muiden tiluksilla pientä ja huonolaatuista ruokapalkkaa vastaan tuntuu musertavalta, mutta pohjanmaalainen tyttö ei anna periksi.
Romaania kannattelevat tarkkanäköiset ihmissuhde- ja luonnekuvaukset, ja Katriinan jämäkkyys, suoraselkäisyys sekä tinkimättömyys tekevät tästä yhden suomalaisen kirjallisuuden vahvimmista naispäähenkilöistä. Läpi talven jäätävien tuiskujen ja kesän raskaiden peltotöiden Katriina iskee vähitellen juurensa yhä syvemmälle Ahvenanmaan maaperään ja tulee lastensa kautta osaksi saaren merenkulkuperinnettä.
Johankin tietää vaimonsa olevan häntä vahvempi henkisesti ja fyysisesti, ja miehen luonne alkaa avautua Katriinalle yhä selvemmin. Miehessä ei ole tippaakaan pahantahtoisuutta, vaan tämän ymmärtämättömyys ja huikentelevaisuus herättävät lapsenomaisuudessaan sääliä. Avioparin yhteinen taival alkaa kivikkoisesti, mutta vähitellen he alkavat tukeutua toisiinsa: "Oli kuin heidät olisi elämän kuumassa pajassa vielä kerran taottu entistä lujemmin yhteen, aivan kuten kaksi erilaista metallia sulatetaan yhdeksi". Katriinan ja Johanin luja side ja keskinäinen kunnioitus voittavat sinisilmäisen ihastuksen.
Eräänlaista sitkeyttä osoitti myös itse kirjailija, sillä vaiherikkaan elämänsä aikana Salmela asui muun muassa New Yorkissa, jossa hän ahkeroi päivät kotiapulaisena ja pyhitti illat sekä vapaapäivät Katriinan kirjoittamiselle. Romaani voitti ruotsalaisen kirjoituskilpailun ja käännettiin useille kielille saavuttaen heti kansainvälistä menestystä, mutta kotimaassaan se on vajonnut unohduksiin.
Ehkä Ahvenanmaa-romaaneista Myrskyluodon Maija on ollut helpompi sulattaa tai on koettu hieman kevyempänä kuin sosialistisen Salmelan teos, joka on toisinaan hyvinkin kriittinen kylän vaikutusvaltaisia ja köyhien työtaakkaa kohtaan, eikä katso suopeasti oletusta, että naisten tehtävä on synnyttää liukuhihnalla renkejä ja kaikkien on oltava kiitollisia saamistaan vähistä muruista. Oli syy mikä tahansa, Salmelan lämmin mutta samaan aikaan myös realistinen kuvaus Ahvenanmaasta ja sen ihmisistä on ehdottomasti klassikkoainesta.
Katriinan sivujen väliin mahtuu koko elämä. Pieni kallioisella maalla seisova mökki jää mieleen suurempana kuin se oikeasti on. Kun sulkee silmät, voi nähdä Katriinan hoitamassa rakkaita omenapuitaan, jotka neuvokas nainen onnistui istuttamaan karulle maaperälle kuljetettuun maa-ainekseen, Johanin istumassa keinutuolissa syömässä makeisia ja kaikki lapset leikkimässä yhdessä. Laivat valkeine purjeineen lipuvat saaren ohi ja lempeä aurinko tuntuu ikuiselta.
(Part of a Finnish project that celebrates Finland's 100th year of independence. 81 bloggers read altogether 101 books, and each book was selected on the basis of how it represents its publication year. Katriina is my second book, and I thoroughly enjoyed this one, although crying several times during reading it and for almost an hour after finishing it was pretty uncomfortable. If ever there was a story about a tough and persevering Finnish woman, this is it. Katriina is one of the most successful Finnish novels (but forgotten in its home country) and it has been translated into several languages, but sadly not into English as far as I'm aware.)
Tyttö tapaa pojan, poika maalaa houkuttelevan kuvan ahvenanmaalaisesta saaristoidyllistä suurine valkoisine taloineen ja omenapuineen. Tyttö palaa tömähtäen maanpinnalle, kun pariskunnan tulevaksi kodiksi Västerbyn kylässä osoittautuukin ankean harmaa pieni torppa ankean harmaalla kalliolla, jolla ei kasva muut kuin nokkoset. Pohjanmaalaisen Katriinan aviomies Johan osoittautuu lapselliseksi ja saamattomaksi kerskailijaksi, jolle koko kylä nauraa, ja jota edes omat lapset eivät myöhemmin pidä hyvänä miehen mallina. Romaanin keskiössä ei siis ole mustavalkoinen rakkaustarina, vaan nuori Katriina saa heti aluksi tuntea selkänahassaan hyväuskoisuutensa ja haihattelunsa hinnan.
Avioparin yhteisen elämän aloittava pettymys sähköistää koko romaanin. Katriina ei lähde maitojunalla takaisin vanhempiensa luokse, vaan jää rakentamaan elämäänsä Västerbyhyn. Katriinan osakseen saama halveksunta, koska kelpuutti Johanin miehekseen, köyhyys sekä kova työ muiden tiluksilla pientä ja huonolaatuista ruokapalkkaa vastaan tuntuu musertavalta, mutta pohjanmaalainen tyttö ei anna periksi.
Romaania kannattelevat tarkkanäköiset ihmissuhde- ja luonnekuvaukset, ja Katriinan jämäkkyys, suoraselkäisyys sekä tinkimättömyys tekevät tästä yhden suomalaisen kirjallisuuden vahvimmista naispäähenkilöistä. Läpi talven jäätävien tuiskujen ja kesän raskaiden peltotöiden Katriina iskee vähitellen juurensa yhä syvemmälle Ahvenanmaan maaperään ja tulee lastensa kautta osaksi saaren merenkulkuperinnettä.
Johankin tietää vaimonsa olevan häntä vahvempi henkisesti ja fyysisesti, ja miehen luonne alkaa avautua Katriinalle yhä selvemmin. Miehessä ei ole tippaakaan pahantahtoisuutta, vaan tämän ymmärtämättömyys ja huikentelevaisuus herättävät lapsenomaisuudessaan sääliä. Avioparin yhteinen taival alkaa kivikkoisesti, mutta vähitellen he alkavat tukeutua toisiinsa: "Oli kuin heidät olisi elämän kuumassa pajassa vielä kerran taottu entistä lujemmin yhteen, aivan kuten kaksi erilaista metallia sulatetaan yhdeksi". Katriinan ja Johanin luja side ja keskinäinen kunnioitus voittavat sinisilmäisen ihastuksen.
Eräänlaista sitkeyttä osoitti myös itse kirjailija, sillä vaiherikkaan elämänsä aikana Salmela asui muun muassa New Yorkissa, jossa hän ahkeroi päivät kotiapulaisena ja pyhitti illat sekä vapaapäivät Katriinan kirjoittamiselle. Romaani voitti ruotsalaisen kirjoituskilpailun ja käännettiin useille kielille saavuttaen heti kansainvälistä menestystä, mutta kotimaassaan se on vajonnut unohduksiin.
Ehkä Ahvenanmaa-romaaneista Myrskyluodon Maija on ollut helpompi sulattaa tai on koettu hieman kevyempänä kuin sosialistisen Salmelan teos, joka on toisinaan hyvinkin kriittinen kylän vaikutusvaltaisia ja köyhien työtaakkaa kohtaan, eikä katso suopeasti oletusta, että naisten tehtävä on synnyttää liukuhihnalla renkejä ja kaikkien on oltava kiitollisia saamistaan vähistä muruista. Oli syy mikä tahansa, Salmelan lämmin mutta samaan aikaan myös realistinen kuvaus Ahvenanmaasta ja sen ihmisistä on ehdottomasti klassikkoainesta.
Katriinan sivujen väliin mahtuu koko elämä. Pieni kallioisella maalla seisova mökki jää mieleen suurempana kuin se oikeasti on. Kun sulkee silmät, voi nähdä Katriinan hoitamassa rakkaita omenapuitaan, jotka neuvokas nainen onnistui istuttamaan karulle maaperälle kuljetettuun maa-ainekseen, Johanin istumassa keinutuolissa syömässä makeisia ja kaikki lapset leikkimässä yhdessä. Laivat valkeine purjeineen lipuvat saaren ohi ja lempeä aurinko tuntuu ikuiselta.
January 2, 2022
http://www.hyperebaaktiivne.ee/2022/0...
Aitäh, Eesti Raamat, raamatu eest!
Detsembri algul ootas mind välisreis - kruiis Ahvenamaale, seega oli ainuõige valik kohe kuu alguses võtta ette raamat, mille tegevus just seal saarestikus toimub - Sally Salminen "Katrina". See on Soome kirjanduse meistriteos (millest ma enne midagi kuulnud ei olnud, kui see ilmuvate raamatute nimekirja ilmus), kuigi romaan on ka varem eesti keeles välja antud. Enne raamatu sisu kallale asumist pean lihtsalt ütlema, et kujundus on küll raamatule õnnetuseks. No kohe üldse ei kutsu lugema. Lugu ise pakkus suurepärast elamust ja raamat läheb lemmikute hulka!
Katrina on ilus ja tugev Pohjanmaa neiu. Tema südame võidab noor meremees Ahvenamaalt, kes võlub teda juttudega sealsest uhkest elust, nisupõldudest ja õunapuudest. Kuna Johani laev on kohe-kohe lahkumas, pannakse noored kähku paari ning naine suundubki Ahvenamaale. Kohale jõudes purunevad tema unistused, sest selgub, et Johan kaldub liialdama ja on oma hea elujärje kokku luuletanud. Mehe suur häärber on vilets torpariosmik kõrgel kaljulaval. Johanist tema luiskelugude tõttu külas lugu ei peeta ja ka Katrina vastu ollakse vaenulikud. Naine peab toime tulema äärmises vaesuses, töötades küla kaptenite majapidamistes. Enamiku ajast on ta pealegi üksi, sest mees on merel. Katrina on aga kange naine ja saab rasketes oludes hakkama. Ta õpib Johanit armastama, kasvatab nende lapsi ja võitleb välja lugupidamise.
"Katrina" on romaan ühe naise, Katrina sattumisest Ahvenamaale ja kõigist raskustest, mis tal tuleb ületada enne manalateele minekut. Tavaliselt ma selliseid raamatuid ei loe, sest need kipuvad venima. See oli aga palju parem, kui oskasin oodata! Kordagi ei hakanud igav, kuigi enamik raamatust kirjeldab argielu - ränka füüsilist tööd, vaesuses elamist, sünde ja surmi.
Tegevus toimub kuskil eelmise sajandi alguses ja üks romaani võlusid on ajastu kirjeldused. Paeluv oli lugeda, milline elu oli saarestikus. Kaptenitel olid kõik, need rikkused, millega Johan kelkis, ja alamatel polnud midagi peale töörügamise. Kui mehed merd seilasid, jäi kogu koorem kodus olevate naiste õlule. Päris kogu ae ka tööd ei tehtud. Kui pidutseti, siis korralikult. Kui mõne kapteni peres oli pulm, sai sellest kogu küla osa ja tähistati mitu päeva. Aga aeg läks edasi ja see traditsioon kadus.
Peategelane on algusest peale väga sümpaatne. See oli võimas, kuidas ta igast katsumusest läbi tuli, mida elu talle ette heitis. Elasin läbi nii palju emotsioone. Unistuste purunemine, kui uhke häärberi asemel ootas ees sünge onn. Üksindus, kui külarahvas teda põlgab. Ligimesearmastus nende väheste vastu, kes saavad sõpradeks. Väsimus varavalgest hilisõhtuni rabamisest. Tühi kõht, sest toitu napib alati. Rõõm ja valu, mida pakuvad lapsed. Eriti läks südamesse see, kuidas naine oma abikaasat lähemalt tundma õppis ja armastama hakkas.
Ahvenamaale jõudes oli mul umbes kolmandik loetud. Viibisin Mariehamnis küll õige lühikest aega, aga see aitas hiljem hästi ette kujutada Katrina elu Kaljuotsal, kuna ilm oli niivõrd külm. Nägime uhkeid häärbereid, kapteniperede rahastatud kirikut, laiu teid, sadamaid ja käisime ka paari kõrgema künka otsas, kus olid vaid kivid ja puud. Muidugi ei elanud Katrina pealinnas, vaid väiksema saarekese peal, aga umbes selline vaade võis seal olla. Ahvenamaa looduse ilu osas oli igatahes Johanil õigus.
Aitäh, Eesti Raamat, raamatu eest!
Detsembri algul ootas mind välisreis - kruiis Ahvenamaale, seega oli ainuõige valik kohe kuu alguses võtta ette raamat, mille tegevus just seal saarestikus toimub - Sally Salminen "Katrina". See on Soome kirjanduse meistriteos (millest ma enne midagi kuulnud ei olnud, kui see ilmuvate raamatute nimekirja ilmus), kuigi romaan on ka varem eesti keeles välja antud. Enne raamatu sisu kallale asumist pean lihtsalt ütlema, et kujundus on küll raamatule õnnetuseks. No kohe üldse ei kutsu lugema. Lugu ise pakkus suurepärast elamust ja raamat läheb lemmikute hulka!
Katrina on ilus ja tugev Pohjanmaa neiu. Tema südame võidab noor meremees Ahvenamaalt, kes võlub teda juttudega sealsest uhkest elust, nisupõldudest ja õunapuudest. Kuna Johani laev on kohe-kohe lahkumas, pannakse noored kähku paari ning naine suundubki Ahvenamaale. Kohale jõudes purunevad tema unistused, sest selgub, et Johan kaldub liialdama ja on oma hea elujärje kokku luuletanud. Mehe suur häärber on vilets torpariosmik kõrgel kaljulaval. Johanist tema luiskelugude tõttu külas lugu ei peeta ja ka Katrina vastu ollakse vaenulikud. Naine peab toime tulema äärmises vaesuses, töötades küla kaptenite majapidamistes. Enamiku ajast on ta pealegi üksi, sest mees on merel. Katrina on aga kange naine ja saab rasketes oludes hakkama. Ta õpib Johanit armastama, kasvatab nende lapsi ja võitleb välja lugupidamise.
"Katrina" on romaan ühe naise, Katrina sattumisest Ahvenamaale ja kõigist raskustest, mis tal tuleb ületada enne manalateele minekut. Tavaliselt ma selliseid raamatuid ei loe, sest need kipuvad venima. See oli aga palju parem, kui oskasin oodata! Kordagi ei hakanud igav, kuigi enamik raamatust kirjeldab argielu - ränka füüsilist tööd, vaesuses elamist, sünde ja surmi.
Tegevus toimub kuskil eelmise sajandi alguses ja üks romaani võlusid on ajastu kirjeldused. Paeluv oli lugeda, milline elu oli saarestikus. Kaptenitel olid kõik, need rikkused, millega Johan kelkis, ja alamatel polnud midagi peale töörügamise. Kui mehed merd seilasid, jäi kogu koorem kodus olevate naiste õlule. Päris kogu ae ka tööd ei tehtud. Kui pidutseti, siis korralikult. Kui mõne kapteni peres oli pulm, sai sellest kogu küla osa ja tähistati mitu päeva. Aga aeg läks edasi ja see traditsioon kadus.
Peategelane on algusest peale väga sümpaatne. See oli võimas, kuidas ta igast katsumusest läbi tuli, mida elu talle ette heitis. Elasin läbi nii palju emotsioone. Unistuste purunemine, kui uhke häärberi asemel ootas ees sünge onn. Üksindus, kui külarahvas teda põlgab. Ligimesearmastus nende väheste vastu, kes saavad sõpradeks. Väsimus varavalgest hilisõhtuni rabamisest. Tühi kõht, sest toitu napib alati. Rõõm ja valu, mida pakuvad lapsed. Eriti läks südamesse see, kuidas naine oma abikaasat lähemalt tundma õppis ja armastama hakkas.
Ahvenamaale jõudes oli mul umbes kolmandik loetud. Viibisin Mariehamnis küll õige lühikest aega, aga see aitas hiljem hästi ette kujutada Katrina elu Kaljuotsal, kuna ilm oli niivõrd külm. Nägime uhkeid häärbereid, kapteniperede rahastatud kirikut, laiu teid, sadamaid ja käisime ka paari kõrgema künka otsas, kus olid vaid kivid ja puud. Muidugi ei elanud Katrina pealinnas, vaid väiksema saarekese peal, aga umbes selline vaade võis seal olla. Ahvenamaa looduse ilu osas oli igatahes Johanil õigus.
April 11, 2024
En ole ennemmin saaristolaiskirjoja lukenut enkä olisi tähänkään varmaan tarttunut ilman lukuvinkkiä. Oli aika yllättynyt kuinka tästä pidin. Vaikka tarina on melko melankolinen ja hyvinkin surullinen, niin pohja on kuitenkin elämänmyönteinen. Kirjassa tulee hyvin ilmi oman aikansa henki ja eläminen. Elämä ei ole ollut helppoa köyhyydessä raataen toisten hyväksi. Salmisen teksti on elävää ja kaunista, joskin käännöksen ruotsiperäisten sanojen käyttö häiritsi ajoittain. Olin jo oikeastaan valmis antamaan tälle jopa täydet viisi tähteä, mutta Burre-luvun jälkeen melkein jätin kirjan kesken. Jatkaessani kirjaa en enää päässyt siihen hyvään imuun, joka veti tarinaan mukaan. Hurskas ja liialliseenkin täydellisyyteen taipuva Katrina alkoi jo loppua kohden hieman ärsyttää. Vaikka yritin perustella kirjailijan ratkaisuja aikansa vuoksi, niin viisi tähteä jäi silti antamatta. Erittäin vahva nelonen tämä silti on
January 18, 2021
Nobel-ehdokkuudella aikanaan kiitetty elämänkertaromaani Ahvenanmaalta ja ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta. Yllätti, herkisti ja sai pohtimaan köyhyyttä, ihmisen asemaa yhteiskunnassa, uskonnon merkitystä vanhenemisessa, lapsuuden loppua ja vanhemman surua, Suomen "sivistynyttä maaorjuutta".
Kukoistavan, kauniin ja reippaan Katriinan tarina moninaisten vaikeuksien kautta elämän ehtooseen vetäisi minut yllättävän täysillä imuunsa, vaikka välillä oli todella vaikea hahmottaa, missä vuodessa mahdetaan mennä. Paikoin minua ärsytti, miten peittelemättömästi tämä sanomaansa alleviivasi, että sen tyhmempikin lopulta tajuaisi. Alkupuolen yhteiskuntakritiikki kuitenkin haipui vähitellen tarinan edetessä vaihtuen enemmän ihmissuhdekuvaukseksi, mikä oli toisaalta vähän sääli, sillä yhteiskuntakritiikki oli paikoin niin vihaista ja haastavaa, että se sai ihan niskavillat pystyyn. Harmitti, ettei teoksen loppupuolen kehittynyt yhteiskunta enää saanut osakseen samanlaista ryöpytystä. Toisaalta Salminen kykenee uskomattoman pienin ilmaisuin rakentamaan toimivia henkilöhahmoja, joista osa on jopa nykykatsannossa jotenkin tuoreita ja yllättäviä, toiset toki tiettyjen stereotypioiden orjia.
Tämä oli vähän kuin Linnan Pohjantähti ja Blomqvistin Myrskyluoto yhdessä. Sen (ja Nobel-ehdokkuuden) takia onkin jotenkin yllättävää, ettei tätä juuri muistella.
Kukoistavan, kauniin ja reippaan Katriinan tarina moninaisten vaikeuksien kautta elämän ehtooseen vetäisi minut yllättävän täysillä imuunsa, vaikka välillä oli todella vaikea hahmottaa, missä vuodessa mahdetaan mennä. Paikoin minua ärsytti, miten peittelemättömästi tämä sanomaansa alleviivasi, että sen tyhmempikin lopulta tajuaisi. Alkupuolen yhteiskuntakritiikki kuitenkin haipui vähitellen tarinan edetessä vaihtuen enemmän ihmissuhdekuvaukseksi, mikä oli toisaalta vähän sääli, sillä yhteiskuntakritiikki oli paikoin niin vihaista ja haastavaa, että se sai ihan niskavillat pystyyn. Harmitti, ettei teoksen loppupuolen kehittynyt yhteiskunta enää saanut osakseen samanlaista ryöpytystä. Toisaalta Salminen kykenee uskomattoman pienin ilmaisuin rakentamaan toimivia henkilöhahmoja, joista osa on jopa nykykatsannossa jotenkin tuoreita ja yllättäviä, toiset toki tiettyjen stereotypioiden orjia.
Tämä oli vähän kuin Linnan Pohjantähti ja Blomqvistin Myrskyluoto yhdessä. Sen (ja Nobel-ehdokkuuden) takia onkin jotenkin yllättävää, ettei tätä juuri muistella.
July 12, 2019
Uskomaton lukuelämys. Päädyin lukemaan kirjaa täysin vahingossa ja sattumalta, odotukset eivät olleet kovin korkeat. Kirja veti mukaansa jo alkulehdiltä ja siihen toden totta mahtui koko saaristolaisnaisen elämä nuoruudesta vanhuuteen niin elävästi kuvattuna, että harva kirja saa minut kulkemaan niin tiiviisti päähenkilön rinnalla. Myös saariston, köyhyyden, luokkaerojen ja yhteisön kuvaus avasi kiinnostavasti vuosisadan vaihteen kansan elämää ja yhteiskuntaa.
August 3, 2023
Hool reit sanoi engelsmanni!
Tää oli aivan IHANA. Mielenkiintoista aikalaiskuvausta Ahvenanmaan saaristossa elävän köyhän perheen iloista ja suruista 1900-luvun alkupuolella. Yksinkertaisesti mutta mukaansatempaavasti kirjoitettu teos. Katrina oli ihana ja uskottava päähenkilö, ja etenkin hänen ja Johanin suhde oli tosi liikuttavaa luettavaa.
Tää oli aivan IHANA. Mielenkiintoista aikalaiskuvausta Ahvenanmaan saaristossa elävän köyhän perheen iloista ja suruista 1900-luvun alkupuolella. Yksinkertaisesti mutta mukaansatempaavasti kirjoitettu teos. Katrina oli ihana ja uskottava päähenkilö, ja etenkin hänen ja Johanin suhde oli tosi liikuttavaa luettavaa.
January 11, 2022
Väkevän liikuttava saaristolaisromaani.
Huh. Katrina oli kyllä elämys. Salminen loihti Torsön saarelle loistavan puhuttelevat hahmot ja Elämää isolle E:llä. Ja harvassa ovat rakkaustarinat, jotka ovat niin koskettavia kuin ahkeran ja ylpeän Katrinaan suhde suurisuiseen ja kömpelöön Johaniin. Salmisella on kaunis käsitys rakkaudesta.
Rakkaustarinan ohella kyseessä on romaani työstä, epäoikeudenmukaisuudesta, yksinäisyydestä ja päättäväisyydestä. Elämä on Katrinassa kuin meri joka antaa, mutta ennen kaikkea vie. Pärjääminen Ahvenanmaan herrojen alaisuudessa on niukkaa. Raadollinen kuvaus luokkayhteiskunnasta ja murtumattomasta mäkitupalaisnaisesta nostaa Katrinan eittämättä Suomen keskeisten vasemmistolaisromaanien joukkoon.
Katrinan tarinan seuraaminen nuoruudesta vanhuuteen liikutti monella tapaa. Pari kertaa piti laskea kirja alas ja vähän hengittää, koska Salmisen kirjoitus oli niin kauniilla tavalla julmaa. Joitakin pieniä kauneusvirheitä tässä on, mutta Katrina ei ole kovin kaukana täydellisestä kirjasta.
Huh. Katrina oli kyllä elämys. Salminen loihti Torsön saarelle loistavan puhuttelevat hahmot ja Elämää isolle E:llä. Ja harvassa ovat rakkaustarinat, jotka ovat niin koskettavia kuin ahkeran ja ylpeän Katrinaan suhde suurisuiseen ja kömpelöön Johaniin. Salmisella on kaunis käsitys rakkaudesta.
Rakkaustarinan ohella kyseessä on romaani työstä, epäoikeudenmukaisuudesta, yksinäisyydestä ja päättäväisyydestä. Elämä on Katrinassa kuin meri joka antaa, mutta ennen kaikkea vie. Pärjääminen Ahvenanmaan herrojen alaisuudessa on niukkaa. Raadollinen kuvaus luokkayhteiskunnasta ja murtumattomasta mäkitupalaisnaisesta nostaa Katrinan eittämättä Suomen keskeisten vasemmistolaisromaanien joukkoon.
Katrinan tarinan seuraaminen nuoruudesta vanhuuteen liikutti monella tapaa. Pari kertaa piti laskea kirja alas ja vähän hengittää, koska Salmisen kirjoitus oli niin kauniilla tavalla julmaa. Joitakin pieniä kauneusvirheitä tässä on, mutta Katrina ei ole kovin kaukana täydellisestä kirjasta.
February 6, 2024
I’m not crying, you are crying *sniffles*
I read this for a school thing and I was 100% sure I would end up hating it. Now I would like to publicly admit that I was wrong.
Katrina is a young woman and we meet her for the first time as she moves to Åland with her newlywed husband Johan. He has largely exaggerated his social status and wealth and we follow Katrina from her settling into her simple life till she is old.
I cried. Multiple times.
The book deals with some heavy topics such as death of a child, death and overall living in poverty etc. But it also portrays these topics in their full raw beauty.
My grandma is originally from the same area that Katrina comes from before moving to Åland and I think they were very similar, perhaps that’s why the book hit me so hard. Katrina is a stubborn, independent, resourceful and also very caring.
If you are ever thinking about reading one of Finnish classics I would highly recommend this one. Even though the book is long it flew by as I fell in love with the characters and their lives. I was almost disappointed when it ended.
To recap: I love one (1) woman and that is Katrina and I also love surprise five star reads
I read this for a school thing and I was 100% sure I would end up hating it. Now I would like to publicly admit that I was wrong.
Katrina is a young woman and we meet her for the first time as she moves to Åland with her newlywed husband Johan. He has largely exaggerated his social status and wealth and we follow Katrina from her settling into her simple life till she is old.
I cried. Multiple times.
The book deals with some heavy topics such as death of a child, death and overall living in poverty etc. But it also portrays these topics in their full raw beauty.
My grandma is originally from the same area that Katrina comes from before moving to Åland and I think they were very similar, perhaps that’s why the book hit me so hard. Katrina is a stubborn, independent, resourceful and also very caring.
If you are ever thinking about reading one of Finnish classics I would highly recommend this one. Even though the book is long it flew by as I fell in love with the characters and their lives. I was almost disappointed when it ended.
To recap: I love one (1) woman and that is Katrina and I also love surprise five star reads
September 13, 2024
Nuori pohjanmaalainen nainen muuttaa saaristoon merimiehen löperöiden puheiden hurmaamana ja elämä alkaa. Rakkaus, oikeudenmukaisuus ja sisukkuus muodostavat keskeiset rakenteet tälle suomalaiselle suurteokselle, jonka tyrskyissä saa kokea palan saaristolaiselämää kaikessa kauneudessaan ja karheudessaan.
June 24, 2024
Upeasti juurtumisesta, kasvusta, luokka- ja varallisuuseroista sekä ennen kaikkea saaristolaiselämästä. Vallan mainio kirja!
Read
April 21, 2025This book has been in the library of my family since I was a child. Among many other languages (which I didn't know), It has been translated in Albanian too...From those times, I remember it's cover, the painting of a woman, walking by the sea, blue and yellow colours dominating...I was always so curious to read it, maybe because of the colours of the cover, until I grew up to be a teenager and was "allowed" to read it.
I don't remember much now, guess I have to turn back to it, but all I remember well is that Katrina was an inspiration, a woman too strong and indipendent for the times the book referres to, and it felt like she belonged to another world. It was kind of strange to believe a woman could be so indipendent. Today, after having learned some more about the Nordic culture and the role of women in their society, I recon it.
I am returning to it eagerly!
I don't remember much now, guess I have to turn back to it, but all I remember well is that Katrina was an inspiration, a woman too strong and indipendent for the times the book referres to, and it felt like she belonged to another world. It was kind of strange to believe a woman could be so indipendent. Today, after having learned some more about the Nordic culture and the role of women in their society, I recon it.
I am returning to it eagerly!
April 14, 2024
Jag skäms lite att det har tagit mig runt ett och ett halvt år att läsa klart, för att den är en riktigt bra bok. Problemet låg i att jag hade den in min arbetsvecka som bok jag läser när den regnar under lunchpaus. För att annars går jag ut på promenad. Det har inte regnat ofta under mina lunchpaus. Denna veckan tog jag fram boken hemma och bestämde jag mig att nu läser klart den.
I början trodde jag att den utspelade sig tidigare än vad den gjorde, liksom tidig 1800 eller så. Men den måste har börjat senare, för att boken följar Katrinas liv och slutar efter andra världskriget.
Katrina föddes i Österbotten, och som ung kvinna blir hon lurade av en sjöman, Johan, från Åland, att gifta sig mig honom och flytta dit med huvud fylld med berättelse om hans fina hus, hans egendomar, hur underbart livet ska bli.... och sanningen är att han är fattig och medan han jobbar på skepp ska hon slitar sig för lite pengar från de stora landsvägar och lever mycket nära att svälta. Johan är lite som barn och tar inte ansvar för mycket. De har fyra barn. Tjejen dör ung, en kille är försvunnen tills havet, en blir besviken i kärlek och liv, på sätt och vis känns det som om han våldta en enkel piga och sedan flyr till Australien och troligen dör där. Tredje pojken, Eivor, blir succé, men skäms för sin fattig bakgrund och byter sitt efternamn.
Livet är hårt och eländig, men Katarina är imponerande och stark hur hon kämpa på, tänka positivt och tänka på andra och hur de iakttar situationer. Hon visar storempati. Hpn är envis, stolt och frustrerad över socialsystemet som håller fattiga fattiga, och i särskilt för nygifta, unga fattiga kvinnor med ingenstans att komma undan, jämfört med män som kan åka ut på havet. Senare i livet känns hon utanför allt mer, iakktad som enkel och dum för att hon bor på landet på Åland medan folk flyttar till stan och lever mer sofistikerad.
Jag vill läser mer av Sally Salminen.
I början trodde jag att den utspelade sig tidigare än vad den gjorde, liksom tidig 1800 eller så. Men den måste har börjat senare, för att boken följar Katrinas liv och slutar efter andra världskriget.
Katrina föddes i Österbotten, och som ung kvinna blir hon lurade av en sjöman, Johan, från Åland, att gifta sig mig honom och flytta dit med huvud fylld med berättelse om hans fina hus, hans egendomar, hur underbart livet ska bli.... och sanningen är att han är fattig och medan han jobbar på skepp ska hon slitar sig för lite pengar från de stora landsvägar och lever mycket nära att svälta. Johan är lite som barn och tar inte ansvar för mycket. De har fyra barn. Tjejen dör ung, en kille är försvunnen tills havet, en blir besviken i kärlek och liv, på sätt och vis känns det som om han våldta en enkel piga och sedan flyr till Australien och troligen dör där. Tredje pojken, Eivor, blir succé, men skäms för sin fattig bakgrund och byter sitt efternamn.
Livet är hårt och eländig, men Katarina är imponerande och stark hur hon kämpa på, tänka positivt och tänka på andra och hur de iakttar situationer. Hon visar storempati. Hpn är envis, stolt och frustrerad över socialsystemet som håller fattiga fattiga, och i särskilt för nygifta, unga fattiga kvinnor med ingenstans att komma undan, jämfört med män som kan åka ut på havet. Senare i livet känns hon utanför allt mer, iakktad som enkel och dum för att hon bor på landet på Åland medan folk flyttar till stan och lever mer sofistikerad.
Jag vill läser mer av Sally Salminen.
March 3, 2021
Började läsa boken helt utan förväntningar, men jag blev absolut inte besviken. Katrina är en otroligt envis karaktär som samtidigt har en enorm styrka. Johan ogillade jag först men när Kartinas känslor för Johan växte så gjorde också mina det.
Flera gånger under läsningen satt jag med tårar i ögonen för att livet var så orättvist eller rörande. Speciellt greps jag av Katrinas kärlek och ömhet mot den sjuke Johan efter att Gustav flugit på honom. Dessa några rader l��ste jag om och om igen otaliga gånger för de var så rörande:
"Hon hjälpte upp Johan och fick honom ned i gungstolen. Han darrade och snyftade som ett barn. Katrina borstade av hans byxor, lade karamellstruten i hans knä och plockade upp slantarna åt honom." Johan blev illa behandlad av sin son trots att han inte gjort något fel men Katrina var ändå aldrig arg på sonen, hon var väldigt sympatisk.
Detta är enda boken någonsin som väckt så starka känslor och om inte detta är ett tecken på ett utmärkt berättande så vet jag inte vad som är!
Flera gånger under läsningen satt jag med tårar i ögonen för att livet var så orättvist eller rörande. Speciellt greps jag av Katrinas kärlek och ömhet mot den sjuke Johan efter att Gustav flugit på honom. Dessa några rader l��ste jag om och om igen otaliga gånger för de var så rörande:
"Hon hjälpte upp Johan och fick honom ned i gungstolen. Han darrade och snyftade som ett barn. Katrina borstade av hans byxor, lade karamellstruten i hans knä och plockade upp slantarna åt honom." Johan blev illa behandlad av sin son trots att han inte gjort något fel men Katrina var ändå aldrig arg på sonen, hon var väldigt sympatisk.
Detta är enda boken någonsin som väckt så starka känslor och om inte detta är ett tecken på ett utmärkt berättande så vet jag inte vad som är!
This entire review has been hidden because of spoilers.
August 17, 2022
Katrina armub uljasse meremehesse Johanisse, kes meelitab neiu oma ilusa jutuga abielluma ja kolima Pohjanmaalt Ahvenamaa väikesele saarekesele. Lubadus õunapuuaiast, uhkest elamisest ja rikkusest puruneb aga saarele jõudes kildudeks. Ees ootavad hoopis kaljupealsel viljatul maal pisike hurtsik ning pikad ja üksikud päevad ning öö, sest Johan jätab Katrina peagi nende tarekesse omapäi, seniks kuni ise merd sõidab.
Katrina peab raske töö ja kindla meelega välja teenima saarerahva ja kapteniperede austuse, sest niisama lihtsalt ei kingita seal saarestikus kellelgi midagi.
Raamat annab edasi väga piltlikult elu Ahvenamaal eelmise sajandi alguses kõigi raskuste, katsumuste ja pisikeste rõõmudega. See on ühe naise kasvamise ja eneseleidmise, aga ka perekonna, armastuse ja maaliliste merevaadete lugu.
Katrina peab raske töö ja kindla meelega välja teenima saarerahva ja kapteniperede austuse, sest niisama lihtsalt ei kingita seal saarestikus kellelgi midagi.
Raamat annab edasi väga piltlikult elu Ahvenamaal eelmise sajandi alguses kõigi raskuste, katsumuste ja pisikeste rõõmudega. See on ühe naise kasvamise ja eneseleidmise, aga ka perekonna, armastuse ja maaliliste merevaadete lugu.
August 24, 2020
Katrina on merkittävä kuvaus saariston työläisten elämästä. Se on myös oodi työväenliikkeelle. Tämän soisi lukevan jokaisen, joka ehdottaa työehtosopimuksista luopumista.
Tunnistan ja tunnustan tämän teoksen ansiot, mutta kotimainen kurjuuden kuvaus ei vain ole minun genreni. Alku antoi kuitenkin ymmärtää pahempaa kuin millaiseksi tarina lopulta muodostui. Oli kurjuutta, köyhyyttä ja kuolemaa mutta myös ilon pilkahduksia, eikä tunnelma ei ollut niin toivoton kuin olisi voinut olettaa.
Hurmeen suomennoksen kovin modernit svetisismit pompahtelevat turhan aggressiivisesti muun tekstin joukosta. Olisin todennäköisesti pitänyt alkuperäisestä suomennoksesta enemmän.
Mutta todellakin kotimaisen kirjallisuuden ukkokaanonia hätyyttelemään tämä unohdettu klassikko!
Tunnistan ja tunnustan tämän teoksen ansiot, mutta kotimainen kurjuuden kuvaus ei vain ole minun genreni. Alku antoi kuitenkin ymmärtää pahempaa kuin millaiseksi tarina lopulta muodostui. Oli kurjuutta, köyhyyttä ja kuolemaa mutta myös ilon pilkahduksia, eikä tunnelma ei ollut niin toivoton kuin olisi voinut olettaa.
Hurmeen suomennoksen kovin modernit svetisismit pompahtelevat turhan aggressiivisesti muun tekstin joukosta. Olisin todennäköisesti pitänyt alkuperäisestä suomennoksesta enemmän.
Mutta todellakin kotimaisen kirjallisuuden ukkokaanonia hätyyttelemään tämä unohdettu klassikko!
February 4, 2021
Kirjan alkupuoli ja ihan loppu oli kaunista kerrontaa ja mielenkiintoistakin mutta keskivaiheilla kirja kävi hieman puuduttavaksi varsinkin kaikkine kuolemineen ja menetyksineen. Joo on varmasti ajalleen ominaista kirjoitustyyliä ollut mutta... Ja varmasti elämä ollutkin rankkaa mutta tuntuu että suomalaisten kirjailijoiden mielestä kirja ei ole kirja jos siinä ei jokainen kuole tai ainakin kärsii todella pahoin - ja tämä on vielä joidenkin nykypäivän kirjailijoiden pahe. Muutoin kirjoitustyyli oli kyllä eteenpäin kulkevaa ja hyvin luettavaa.
Kirjan laitan Helmet- haasteeseen kohtaan numero 11. Kirja kertoo köyhyydestä.
Kirjan laitan Helmet- haasteeseen kohtaan numero 11. Kirja kertoo köyhyydestä.
January 9, 2022
Upea tarina naisen elämänkaaresta avioliitonsolmimisesta vanhuuteen, hieno kuvaus ahvenanmaalaisesta merenkäyntiin tiukasti liittyvästä elämänkulusta, pakahduttava tarina rakkaudesta - ei vain miehen ja naisen vaan lasten ja vanhempien välisestä. Ystävyyttä, köyhyyttä, ylpeyttä, ylemmyyttä. Merimiesten taikauskoa, köyhyyden periytymistä, juurien häpeää. Sally Salminen henkilönä kiehtoo minua mielettömästi mutta omaelämäkertaansa ei taida löytyä suomennettuna. Tätä naista, tämän kirjan ansiosta, ehdotti kolmekin henkilöä Nobelin kirjallisuuspalkinnon saajaksi. Se annettiin kuitenkin Sillanpäälle, miehelle tietenkin. Katrinassa oli kuulemma liikaa paikallisten päättäjien krititiikkiä. Pah, sitä kritiikkiä kutsutaan realismiksi. Hiukan häiritsi se, että välillä Katrinaa ja Johania sanottiin torppareiksi, välillä mäkitupalaisiksi. Koska heillä ei ollut omaa maata ja mökkinsä omistivat paikalliset kapteenit, olivat he oman kaditykseni mukaan mäkitupalaisia. Kirjan kruunaa upea loppu!
December 29, 2022
Tää kirja oli ihana. Katrina oli tosi freesi naishahmo näin vanhaan kirjaan ja muutkin henkilöt oli jotenki symppiksiä. Kirjassa oli useita vuoropuheluita ja ihan yksittäisiäkin kauniita lauseita, jotka sai liikuttumaan. Tykkäsin Katrinan ja Johanin rakkaustarinasta tosi paljon, ja siitä, miten aidosti ja raadollisestikin erilaisia perhesuhteita kuvattiin. Suosittelen!
June 18, 2022
3.5 stars
April 17, 2024
Kirja, joka kosketti syvästi. Niin tuttuja ajatuksia elämästä, lapsien kasvun seuraamisesta, luopumisesta, kuolemastakin. Paljon samaa kuin Myrskyluodon Maijassa, tässä enemmän keskiössä ihmiset, luonto jää vähemmälle. Saaristolaistunnelma ja 1900-luvun elämä välittyvät hienosti.
July 20, 2025
Yks parhaista kirjoista, joita olen ikinä lukenut!
February 26, 2019
Tvarkė mama namuose lentyną knygų ir atkišusį šį Sally Salminen romaną pasiūlė perskaityti. O kai mama bibliotekininkė, jos rekomendacijų tiesiog negali neklausyti!
Melancholiškas ir itin statiškas romanas neapsakomai įtraukia. Katryna patikėjusi savo myimojo žodžiais ir sutikusi tekėti baisiai nusivilia, kuomet Johano pažadai tėra kvailas melas. Kilusi iš pasiturinčios šeimos, jauna mergina atsiduria ant plikos uolos krašto sukiužusioje trobelėje. Tačiau Katryna užsispyrusi pasitinka savo lemtį ir yra pasiryžusi kovoti su kiekviena neganda.
Romano ašis - Katryna ir jos išgyvenimai. Ji, namai daugeliui romano herojų, kurie vis išplaukia ir grįžta. Ji viena, kuri nuolatos statiškai laukia pargrįžtančių namo.
5/5 įvertinimą išsikovojo paskutiniojo skyriaus dėka, kurio mintis skaitant negalėjau sustabdyti riedančių ašarų.
Melancholiškas ir itin statiškas romanas neapsakomai įtraukia. Katryna patikėjusi savo myimojo žodžiais ir sutikusi tekėti baisiai nusivilia, kuomet Johano pažadai tėra kvailas melas. Kilusi iš pasiturinčios šeimos, jauna mergina atsiduria ant plikos uolos krašto sukiužusioje trobelėje. Tačiau Katryna užsispyrusi pasitinka savo lemtį ir yra pasiryžusi kovoti su kiekviena neganda.
Romano ašis - Katryna ir jos išgyvenimai. Ji, namai daugeliui romano herojų, kurie vis išplaukia ir grįžta. Ji viena, kuri nuolatos statiškai laukia pargrįžtančių namo.
5/5 įvertinimą išsikovojo paskutiniojo skyriaus dėka, kurio mintis skaitant negalėjau sustabdyti riedančių ašarų.
January 17, 2019
While reading, I was constantly surprised how things that felt so mundane and boring had such a strong effect on me. I guess that's one of the marks of a good author, to make the reader appreciate the things the characters do, and fear the things they do. Me, a person who thinks that food comes from the supermarket, was genuinely afraid for the crop of the island of Torsö some hundred years ago.
I loved the emotional connection to the fictional characters, and the author's "pure" ambition to write life-like characters (I think they succeeded very well).
P.S. I'm finding that I'm writing in English much less than I used to, so I'm trying to write these reviews in English, at least for books written in/translated into English. :D Sorry!
I loved the emotional connection to the fictional characters, and the author's "pure" ambition to write life-like characters (I think they succeeded very well).
P.S. I'm finding that I'm writing in English much less than I used to, so I'm trying to write these reviews in English, at least for books written in/translated into English. :D Sorry!
Displaying 1 - 30 of 202 reviews