What do you think?
Rate this book
Asiakaskoralli ja muita novelleja
"En voinut tietää, että raja ei tulisi vastaan."
Tilitoimiston pikkujoulut muuttuvat selittämättömästi orgioiksi. Osallistujat käyvät läpi, mikä kimpassa oikein meni pieleen. Ihmiskauppaa harjoittava yritys selvittää eettisiä periaatteitaan. Suomalainen huippupianisti pikadeittailee Nato-harjoitukseen osallistuvia sotilaita. Elinkeinoelämä esittää tulkintoja Caravaggion ja Rafaelin maalauksista.
Harry Salmenniemen rakastettu novellisarja on edennyt pisteeseen, jossa lukija palkitaan nihkeällä seksillä ja ontoilla elämänohjeilla. Asiakaskorallin koettuaan lukija ymmärtää, miksi hänen kannattaa haudata kaikki vaikeat tunteensa. Lisäksi selviää, miksi Salmenniemi ei ole koskaan johtanut pientä itäsuomalaista kuntaa.
Tilitoimiston pikkujoulut muuttuvat selittämättömästi orgioiksi. Osallistujat käyvät läpi, mikä kimpassa oikein meni pieleen. Ihmiskauppaa harjoittava yritys selvittää eettisiä periaatteitaan. Suomalainen huippupianisti pikadeittailee Nato-harjoitukseen osallistuvia sotilaita. Elinkeinoelämä esittää tulkintoja Caravaggion ja Rafaelin maalauksista.
Harry Salmenniemen rakastettu novellisarja on edennyt pisteeseen, jossa lukija palkitaan nihkeällä seksillä ja ontoilla elämänohjeilla. Asiakaskorallin koettuaan lukija ymmärtää, miksi hänen kannattaa haudata kaikki vaikeat tunteensa. Lisäksi selviää, miksi Salmenniemi ei ole koskaan johtanut pientä itäsuomalaista kuntaa.
208 pages, Hardcover
First published January 1, 2021
2 people are currently reading
65 people want to read
About the author
Harry Salmenniemi
34 books38 followersHarry Salmenniemi is a Finnish author and poet.
Ratings & Reviews
Friends & Following
Create a free account to discover what your friends think of this book!
Community Reviews
Displaying 1 - 19 of 19 reviews
Read
February 20, 2021Tapahtui asia, jota Salmenniemeä lukiessa ei ole aiemmin tapahtunut. Puseroni nimittäin, se alkoi pullistella surusta.
"Teos auttaa löytämään itsestämme ihmeen, joka on piileskellyt meissä koko ajan."
Pelkään pahoin, sillä koskaan ei pelätä hyvin, että oma ihmeeni on väärää sorttia. Sellaista voi sattua ja tapahtua. Sen sattumista ja tapahtumista on pahin vaikea estää.
Asiakaskoralli on neljäs teos Salmenniemen yksiväristen kansien teossarjassa. Käytin nyt tuollaista nimitystä, joka ei liene kovin hyvä. Käytin silti, kun en sunnuntaiaamuna klo 9.01 muutakaan nimitystä keksinyt.
Sarjaperheen jäsenet:
(oranssi) Uraanilamppu
(vaaleansininen) Delfiinimeditaatio
(persikkainen) Uhrisyndrooma
ja tämä nyt käsittelyssä oleva (harmaa) Asiakaskoralli
Ei hitto. Onko tässä nyt koossa ydinperhe. Isä, äiti ja kaksi lasta. Vanhin lapsi tietenkin poika, niin että lisääntyminen on tehty täydellisesti.
Se menisi sitten varmaan näin: Uraanilamppu=isä, Delfiinimeditaatio=poika, Uhrisyndrooma=äiti, Asiakaskoralli=tytär.
Salmenniemen teossarjalle on yhteistä veikeä ja pilkkeinen tapa tarkastella nykymaailmaa ja sen ilmiöitä. Minulla on ollut hyvin hyvin hauskaa Salmenniemen teosten seurassa ja varsin kuplivasti alkoi myös Asiakaskorallin lukeminen.
Sain Salmenniemen uutuuden lainaksi kirjaystävältäni ja olen nyt tilanteessa, että olen hänelle jo tämän kirjan palauttanut eli en pysty nyt tuomaan kaikkia mahdollisia syvyyksiä tähän tekstiini, sillä olen muistini ja - kuten tavallisesti hatarien - muistiinpanojeni varassa.
Kuten asiaan kuuluu Salmenniemen teosten kohdalla alan niitä lukiessa liekehtiä. On siis samaan aikaan sekä luettava että pidettävä hallinnassa omaa paloaan, että ei päädy Petteriksi tai joksikin muuksi poroksi.
Teoksen ns. esipuhe, on railakas ja muistuttaa aluksi self-help -kirjojen esipuhetta. Tiedän edellisen, vaikka en oikeastaan ole lukenut kyseisiä kirjoja paitsi joskus aikuisuuteni kynnyksellä Dale Carnegien teoksen Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa. Josta, myöhempi elämäni on opettanut, en oppinut mitään.
"Salmenniemi on näkijä, jollaista kansakuntamme ja koko ihmiskunta on kipeästi kaivannut", sanotaan esipuheessa, jonka kirjoittaja on naamioitu en nyt sano keneksi.
Edellinen luonnehdinta Salmenniemen kirjailijanlaadusta olisi pelkästään arrogantti ja pöyhkeä ellei Salmenniemellä olisi sitä asemaa kirjallisuutemme kivikkoisella kentällä kuin hänellä on. Tämä ei estää mieleeni hipihiljaa hiipimästä ajatusta siitä, että sanoihin sisältyy riski, joka saattaa karkoittaa.
Ollaan rajalla.
Esipuheessa mainitaan, että kokoelman novelleista on löydettävissä opetus ja totta vieköön, niin tosiaan on.
Selvyyden vuoksi: näitä opetuksia ei suoraan kerrota, vaan lukijan on luetun perusteella muodostettava ne itse. Minä löydän mm. seuraavia opetuksia:
- arvosta sitä, mitä sinulla on, sillä se ei ole itseestäänselvyys
- ulkonäkö voi pettää ja se kaikkein viattomimman näköinen olla murhaaja
- on hyvä mennä mukavuusalueen ulkopuolelle
- säännöistä on pidettävä kiinni paitsi silloin kun niiden noudattaminen estäisi voitontuottoa
Mustalla tavalla maukkaan huumorin ystäville jättipotti on novelli nimeltä Yritys, jossa käsitellään kyseisen yrityksen eettisiä ja moraalisia koodistoja mm. tähän tapaan
"Ihmiskauppa on normaalia ja hyväksyttävää toimintaa."
Omassa lukemisessani käännekohtaa tapahtuu sivuilla 61-79, joilla on kuuluisien taidemaalarien, mm. Caravaggion, Rafaelin ja Rubensin maalauksia sekä niiden tulkintoja elinkeinolelämällisestä näkökulmasta.
Ensimmäiseksi alkaa nuppiani kiristää, kun kaikki nuo mukaan otetut taidemaalarit ovat miehiä. Siinä ei tietenkään ole mitään uutta, joka tässä yhteydessä on enemmän raskauttava kuin lieventävä asioiden haara(kiila).
Kun olen tämän ukkolauman aiheuttamien ristiriitaisten tunteiden vallassa pysähdyn ja teen havainnon, jonka yritän seuraavaksi tiivistää.
Se, että Salmenniemen tekstit ovat hauskoja sisältää sen, että ihan helvetin moni asia yhteiskunnassamme on pielessä. Eli: hauska rakentuu erinäisten epäoikeudenmukaisuuksien ja yhteiskunnallisten epätasa-arvoisuuksien ladonlevyisten hartioiden päälle.
En pääse edellisestä ajatuksesta eroon koko lopputeoksen aikana. Tämän seurauksena monet tekstikohdat, jotka ennen havaintoani olisivat kirvoittaneet hillitöntä naurua työntävätkin nyt surua aina puseroni vuoriin asti.
Jännää on, jännää ja hyvin kiinnostavaa, että Salmenniemi tuntuu arvanneen mieleni kehityskulun jo tekstejään kirjoittaessaan. Novellissa Kysymys todetaan:
"Sä siis ... kuvaat tavallaan pahoinvointia, mutta sä teet sen sun ihan omalla tavalla."
Juuri näin se taitaa olla, vaikka en sitä aiempia Salmenniemen teoksia lukiessani yhtä lailla olekaan pannut merkille. Toki tämä surullisempi aspekti saattaa Asiakaskorallissa olla edeltäviä novellikokoelmia hallitsevampi. Yritän tässä nyt luultavasti puolustella sitä, että heräsin asiaan vasta tässä neljännessä teoksessa.
Enteelliseltä vaikuttaa sekin, että Asiakaskorallin päättää novelli nimeltä Surumigreeni.
Viimeisen vuoden aikana on haudattu moni asia, mm. uskoni ja luottamukseni suomalaisen yhteiskunnan toimivuuteen. Luulen, en siis tiedä, että koronapandemian jatkuminen on alkanut vaikuttaa myös kirjallisuuden vastaanottooni.
Kirjallisuuden ironisoitumisen ja yhteiskuntatilanteen välillä vallitseva tulkinnallinen riippuvuussuussuhde on ottanut uuden muodon. Se, mikä joskus oli mielestäni niin hurjan hauskaa ja hausukuudessaan lohdullista, ei ole sitä enää henkilökohtaisen vastaanottoni tasolla. Tämä ei tietenkään ole Salmenniemen, vaan yhteiskunnan vika.
"Teos auttaa löytämään itsestämme ihmeen, joka on piileskellyt meissä koko ajan."
Pelkään pahoin, sillä koskaan ei pelätä hyvin, että oma ihmeeni on väärää sorttia. Sellaista voi sattua ja tapahtua. Sen sattumista ja tapahtumista on pahin vaikea estää.
Asiakaskoralli on neljäs teos Salmenniemen yksiväristen kansien teossarjassa. Käytin nyt tuollaista nimitystä, joka ei liene kovin hyvä. Käytin silti, kun en sunnuntaiaamuna klo 9.01 muutakaan nimitystä keksinyt.
Sarjaperheen jäsenet:
(oranssi) Uraanilamppu
(vaaleansininen) Delfiinimeditaatio
(persikkainen) Uhrisyndrooma
ja tämä nyt käsittelyssä oleva (harmaa) Asiakaskoralli
Ei hitto. Onko tässä nyt koossa ydinperhe. Isä, äiti ja kaksi lasta. Vanhin lapsi tietenkin poika, niin että lisääntyminen on tehty täydellisesti.
Se menisi sitten varmaan näin: Uraanilamppu=isä, Delfiinimeditaatio=poika, Uhrisyndrooma=äiti, Asiakaskoralli=tytär.
Salmenniemen teossarjalle on yhteistä veikeä ja pilkkeinen tapa tarkastella nykymaailmaa ja sen ilmiöitä. Minulla on ollut hyvin hyvin hauskaa Salmenniemen teosten seurassa ja varsin kuplivasti alkoi myös Asiakaskorallin lukeminen.
Sain Salmenniemen uutuuden lainaksi kirjaystävältäni ja olen nyt tilanteessa, että olen hänelle jo tämän kirjan palauttanut eli en pysty nyt tuomaan kaikkia mahdollisia syvyyksiä tähän tekstiini, sillä olen muistini ja - kuten tavallisesti hatarien - muistiinpanojeni varassa.
Kuten asiaan kuuluu Salmenniemen teosten kohdalla alan niitä lukiessa liekehtiä. On siis samaan aikaan sekä luettava että pidettävä hallinnassa omaa paloaan, että ei päädy Petteriksi tai joksikin muuksi poroksi.
Teoksen ns. esipuhe, on railakas ja muistuttaa aluksi self-help -kirjojen esipuhetta. Tiedän edellisen, vaikka en oikeastaan ole lukenut kyseisiä kirjoja paitsi joskus aikuisuuteni kynnyksellä Dale Carnegien teoksen Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa. Josta, myöhempi elämäni on opettanut, en oppinut mitään.
"Salmenniemi on näkijä, jollaista kansakuntamme ja koko ihmiskunta on kipeästi kaivannut", sanotaan esipuheessa, jonka kirjoittaja on naamioitu en nyt sano keneksi.
Edellinen luonnehdinta Salmenniemen kirjailijanlaadusta olisi pelkästään arrogantti ja pöyhkeä ellei Salmenniemellä olisi sitä asemaa kirjallisuutemme kivikkoisella kentällä kuin hänellä on. Tämä ei estää mieleeni hipihiljaa hiipimästä ajatusta siitä, että sanoihin sisältyy riski, joka saattaa karkoittaa.
Ollaan rajalla.
Esipuheessa mainitaan, että kokoelman novelleista on löydettävissä opetus ja totta vieköön, niin tosiaan on.
Selvyyden vuoksi: näitä opetuksia ei suoraan kerrota, vaan lukijan on luetun perusteella muodostettava ne itse. Minä löydän mm. seuraavia opetuksia:
- arvosta sitä, mitä sinulla on, sillä se ei ole itseestäänselvyys
- ulkonäkö voi pettää ja se kaikkein viattomimman näköinen olla murhaaja
- on hyvä mennä mukavuusalueen ulkopuolelle
- säännöistä on pidettävä kiinni paitsi silloin kun niiden noudattaminen estäisi voitontuottoa
Mustalla tavalla maukkaan huumorin ystäville jättipotti on novelli nimeltä Yritys, jossa käsitellään kyseisen yrityksen eettisiä ja moraalisia koodistoja mm. tähän tapaan
"Ihmiskauppa on normaalia ja hyväksyttävää toimintaa."
Omassa lukemisessani käännekohtaa tapahtuu sivuilla 61-79, joilla on kuuluisien taidemaalarien, mm. Caravaggion, Rafaelin ja Rubensin maalauksia sekä niiden tulkintoja elinkeinolelämällisestä näkökulmasta.
Ensimmäiseksi alkaa nuppiani kiristää, kun kaikki nuo mukaan otetut taidemaalarit ovat miehiä. Siinä ei tietenkään ole mitään uutta, joka tässä yhteydessä on enemmän raskauttava kuin lieventävä asioiden haara(kiila).
Kun olen tämän ukkolauman aiheuttamien ristiriitaisten tunteiden vallassa pysähdyn ja teen havainnon, jonka yritän seuraavaksi tiivistää.
Se, että Salmenniemen tekstit ovat hauskoja sisältää sen, että ihan helvetin moni asia yhteiskunnassamme on pielessä. Eli: hauska rakentuu erinäisten epäoikeudenmukaisuuksien ja yhteiskunnallisten epätasa-arvoisuuksien ladonlevyisten hartioiden päälle.
En pääse edellisestä ajatuksesta eroon koko lopputeoksen aikana. Tämän seurauksena monet tekstikohdat, jotka ennen havaintoani olisivat kirvoittaneet hillitöntä naurua työntävätkin nyt surua aina puseroni vuoriin asti.
Jännää on, jännää ja hyvin kiinnostavaa, että Salmenniemi tuntuu arvanneen mieleni kehityskulun jo tekstejään kirjoittaessaan. Novellissa Kysymys todetaan:
"Sä siis ... kuvaat tavallaan pahoinvointia, mutta sä teet sen sun ihan omalla tavalla."
Juuri näin se taitaa olla, vaikka en sitä aiempia Salmenniemen teoksia lukiessani yhtä lailla olekaan pannut merkille. Toki tämä surullisempi aspekti saattaa Asiakaskorallissa olla edeltäviä novellikokoelmia hallitsevampi. Yritän tässä nyt luultavasti puolustella sitä, että heräsin asiaan vasta tässä neljännessä teoksessa.
Enteelliseltä vaikuttaa sekin, että Asiakaskorallin päättää novelli nimeltä Surumigreeni.
Viimeisen vuoden aikana on haudattu moni asia, mm. uskoni ja luottamukseni suomalaisen yhteiskunnan toimivuuteen. Luulen, en siis tiedä, että koronapandemian jatkuminen on alkanut vaikuttaa myös kirjallisuuden vastaanottooni.
Kirjallisuuden ironisoitumisen ja yhteiskuntatilanteen välillä vallitseva tulkinnallinen riippuvuussuussuhde on ottanut uuden muodon. Se, mikä joskus oli mielestäni niin hurjan hauskaa ja hausukuudessaan lohdullista, ei ole sitä enää henkilökohtaisen vastaanottoni tasolla. Tämä ei tietenkään ole Salmenniemen, vaan yhteiskunnan vika.
June 8, 2021
Paikoin absurdi, mutta voi, niin ihanan hillitön! Nauroin useampaan kertaan ääneen.
February 21, 2021
Asiakaskoralli on Harry Salmenniemen novellikokoelmasarjan neljäs osa, joka alkaa kustannustoimittajan muka kirjoittamalla kirjailijaesittelyllä. Se esittää Salmenniemen huikeana elämäntaidon guruna, jolla on liuta seuraajia ja joka lupaa seuraajilleen valaistumisen. Näinkö on?
Novelleissa seuraa sitten kimppaseksiä, Tinder-deittejä, murhatun puheenvuoro, sairaita tyyppejä ja kielteisen kerrontatavan harjoitus, mikä oli mainio. Mukana on paljon yrityselämän irvailua, ja näistä novelleista pidin eniten. Kaikkihan me olemme törmänneet yritysten kaunopuheisiin toiminta-ajatuksiin ja korkealentoisiin eettisiin ohjeistoihin. Mutta miten selviää tässä hommassa yritys, joka harjoittaa ihmiskauppaa? Jos Salmenniemi päättäisi jättää kirjailijanuransa, aivan varmasti aukenisi huippupaikka yrityselämän teesien kirjoittajana!
Salmenniemi on virtuoosimainen sanankäyttäjä ja tarinoiden rakentaja. Pokkana hän puhuu totisella naamalla vinksahtaneita ja absurdeja nykyihmisen elämästä ja toimintaympäristöstä. Kukaties Salmenniemessä onkin vähän opettajan vikaa - kun rankat tosiasiat pukee irvailuun tai kääntää ne päälaelleen, havahduttaahan se.
Novelleissa seuraa sitten kimppaseksiä, Tinder-deittejä, murhatun puheenvuoro, sairaita tyyppejä ja kielteisen kerrontatavan harjoitus, mikä oli mainio. Mukana on paljon yrityselämän irvailua, ja näistä novelleista pidin eniten. Kaikkihan me olemme törmänneet yritysten kaunopuheisiin toiminta-ajatuksiin ja korkealentoisiin eettisiin ohjeistoihin. Mutta miten selviää tässä hommassa yritys, joka harjoittaa ihmiskauppaa? Jos Salmenniemi päättäisi jättää kirjailijanuransa, aivan varmasti aukenisi huippupaikka yrityselämän teesien kirjoittajana!
Salmenniemi on virtuoosimainen sanankäyttäjä ja tarinoiden rakentaja. Pokkana hän puhuu totisella naamalla vinksahtaneita ja absurdeja nykyihmisen elämästä ja toimintaympäristöstä. Kukaties Salmenniemessä onkin vähän opettajan vikaa - kun rankat tosiasiat pukee irvailuun tai kääntää ne päälaelleen, havahduttaahan se.
March 16, 2021
Salmenniemen uusimman novellikokoelman aloittaviin teksteihin sisälle pääseminen otti tällä kertaa aikansa, mikä saattoi johtua omasta lukuolotilasta. Sitten alkoi kolista. ”Avokadoseksiä” sekoittaa työpaikoilla vallitsevaa suoriutumispuhetta ja konsulttikieltä orgioihin. Lopputulos on hyvin salmenniemeläinen novelli, sekoitus kauhua ja naurua. ”Yritys” puolestaan kiihdyttää yritysmaailman arvo- ja strategiakielen äärirajojen yli tarkastellessaan maailmaa, jossa ihmiskauppa on sallittua ja hyväksyttyä. ”Maalauksia” sisältää kirjan tematiikkaan kytkeytyviä ”taideanalyyseja”. Ironinen huumori tuntuu jotenkin vielä mustemmalta kuin Salmenniemen aiemmissa kokoelmissa; se on venytetty rajoille, joilla syntyy vaikeita tunteita ja lukija saa niitä itsessään tarkastella, samalla kuin teksti vain on. Kokoelmassa työ, kapitalismi ja rakkaus lomittuvat ja limittyvät seurauksin, jotka vaihtelevat hirveistä hillittömiin. Myös terapia ja self help -puhe käännetään teksteissä ympäri. ”Hakemuksia” sai kunnanjohtajan pestiä varten laadittuine työhakemuksineen nauramaan ääneen, mitä ei ollutkaan lukiessani tapahtunut hetkeen. Hämmennyksen hetkiä riitti sopivasti.
”Yritys ottaa kaikessa toiminnassaan lähtökohdaksi ilmastonmuutoksen hillitsemisen. Yritys puolustaa vähemmistöjen oikeuksia silloin, kun se on liiketoiminnan kannalta järkevää.” (s. 47)
”Ylhäällä uusliberalismia symboloiva mies nousee taivaaseen yhdessä ystäviensä talouskasvun ja sananvapauden kanssa. Talouskasvu on heistä vasemmalla, hänet tunnistaa dynaamisesta, kiertyvästä asennosta. Oikealla sananvapaus pitää sylissään kirjaa, jonka paksu koko viittaa Ayn Randin pääteokseen Atlas Shrugged.” (s. 79)
”Jos emme koskaan tapaisi, emme myöskään koskaan sairastuisi flunssaan. Myös depressio tarttuu ihmisestä toiseen, ei yhtä yksiselitteisesti, mutta salakavalammin.” (s. 91)
”Syvyydellä haetaan suojaa aikaa vastaan.” (s. 102)
”Yritys ottaa kaikessa toiminnassaan lähtökohdaksi ilmastonmuutoksen hillitsemisen. Yritys puolustaa vähemmistöjen oikeuksia silloin, kun se on liiketoiminnan kannalta järkevää.” (s. 47)
”Ylhäällä uusliberalismia symboloiva mies nousee taivaaseen yhdessä ystäviensä talouskasvun ja sananvapauden kanssa. Talouskasvu on heistä vasemmalla, hänet tunnistaa dynaamisesta, kiertyvästä asennosta. Oikealla sananvapaus pitää sylissään kirjaa, jonka paksu koko viittaa Ayn Randin pääteokseen Atlas Shrugged.” (s. 79)
”Jos emme koskaan tapaisi, emme myöskään koskaan sairastuisi flunssaan. Myös depressio tarttuu ihmisestä toiseen, ei yhtä yksiselitteisesti, mutta salakavalammin.” (s. 91)
”Syvyydellä haetaan suojaa aikaa vastaan.” (s. 102)
February 21, 2022
Salmenniemellä ja minulla on vaikeahko suhde, sillä en pidä hänen kirjoistaan välittyvästä halveksunnasta kanssaihmisiä kohtaan. Tämä näkyy paitsi totaalisena empatian puutteena myös siinä, että koen Salmenniemen koko ajan testaavan kanssaihmisiään sillä, mitä kaikkea voikaan taiteen nimissä julkaista. Samaan aikaan tekstit ovat teknisesti taitavia ja joskus jopa ajatuksia herättäviä, ja tietysti tiedostan että nuo ärsyttämisefektitkin hän todennäköisesti juuri haluaa saada aikaiseksi. Vaikea tapaus siis.
Tämä novellikokoelma yllättikin siinä mielessä positiivisesti, että se ei ärsyttänyt ollenkaan niin paljon kuin ennalta odotin. Kirjallisuuspuhetta parodioiva esipuhe ja työhakemuksia käsitellyt Hakemuksia jopa hymyilyttivät hieman. Kun itsekin tuottaa ns. hallinnollista tekstiä työkseen, ei ole haitaksi, että omaa puppugeneraattoria joku vähän tökkii. Groteskimmat, ihmissuhteita pöyhivät novellit sen sijaan jättivät taas kylmäksi. Ihmisen välineellistymisestä toisilleen tässä nykyisessä ajassamme ne kyllä kuvaa välittivät.
Tämä novellikokoelma yllättikin siinä mielessä positiivisesti, että se ei ärsyttänyt ollenkaan niin paljon kuin ennalta odotin. Kirjallisuuspuhetta parodioiva esipuhe ja työhakemuksia käsitellyt Hakemuksia jopa hymyilyttivät hieman. Kun itsekin tuottaa ns. hallinnollista tekstiä työkseen, ei ole haitaksi, että omaa puppugeneraattoria joku vähän tökkii. Groteskimmat, ihmissuhteita pöyhivät novellit sen sijaan jättivät taas kylmäksi. Ihmisen välineellistymisestä toisilleen tässä nykyisessä ajassamme ne kyllä kuvaa välittivät.
October 7, 2021
Ei ehkä niin hyvä kuin aiemmat???
February 28, 2021
Aloitin aikoinaan yhtä Salmenniemen novellikokoelmaa äänikirjana työmatkalla, mutta se jäi tuolloin kesken. Nyt sain vihdoin luettua ensimmäisen Salmenniemeni kokonaan. Eipä ole turhaan Salmenniemeä hehkutettu! Kertakaikkisen loistavaa tekstiä! Muutama novelli ehkä meni ymmärrykseni yli, mutta kokonaisuutena kiitettävä!
Suosikeikseni nousivat novellit Maalauksia, Hakemuksia ja Yritys. Maalauksia-novellissa elinkeinoelämän edustaja tulkitsee historiallisia maalauksia, kuten Caravaggiota ja samalla maalaukset saavat uudet, kuvailevammat nimet, kuten esimerkiksi Pienyrittäjän uni ja Työelämän kutsu. Hakemuksia-novellissa Salmenniemi puolestaan hakee erilaisilla hakemuksilla pienen itä-suomalaisen kunnan johtajaksi. Yritys-novellissa puolestaan ihmiskauppaa tekevä yritys määrittelee eettiset toimintaohjeensa - peräti kaksin kappalein. Toisessa versiossa on mukana kohdat, jotka eivät päätyneet lopulliseen ohjeeseen.
Palaan Salmenniemen muihin novellikokoelmiin luettuani välillä jotain muuta, sillä ei ole "hyvä syödä makeaa mahan täydeltä".
Suosikeikseni nousivat novellit Maalauksia, Hakemuksia ja Yritys. Maalauksia-novellissa elinkeinoelämän edustaja tulkitsee historiallisia maalauksia, kuten Caravaggiota ja samalla maalaukset saavat uudet, kuvailevammat nimet, kuten esimerkiksi Pienyrittäjän uni ja Työelämän kutsu. Hakemuksia-novellissa Salmenniemi puolestaan hakee erilaisilla hakemuksilla pienen itä-suomalaisen kunnan johtajaksi. Yritys-novellissa puolestaan ihmiskauppaa tekevä yritys määrittelee eettiset toimintaohjeensa - peräti kaksin kappalein. Toisessa versiossa on mukana kohdat, jotka eivät päätyneet lopulliseen ohjeeseen.
Palaan Salmenniemen muihin novellikokoelmiin luettuani välillä jotain muuta, sillä ei ole "hyvä syödä makeaa mahan täydeltä".
Read
March 5, 2025suosikit: ”maalauksia”, ”suunnitelmia helsingin varalle”, ”hakemuksia”, ”kysymys” ja ”surumigreeni”.
February 23, 2021
10 vuotta Twitteriä ja aiempi tuotanto kahteen kertaan luettuna auttaa tämän haltuunotossa.
April 6, 2021
“Murhatuksi tuleminen on tietenkin likaista ja ikävää, se on tyyneyden ja eleganssin vastakohta”.
Näin alkaa novelli Uhri Salmenniemen neljännessä novellikokoelmassä. Kokoelma on tuttua Salmenniemen sysimustaa huumoria karkeista aiheista mainituilla tyyneydellä ja eleganssilla toteutettuna. Teemat liittyvät tunteettomaan toisen ihmisen hyväksikäyttöön, oli sitten kyse työelämästä, yritysmaailmasta tai itsekkäästä mielihyvästä. Mukana on mm. useita työhakemuksia, joissa Salmenniemi-niminen mies hakee kunnanjohtajan paikkaa erikoisin ansioin, sekä ihmisiä kauppaavan yrityksen eettiset ohjeet, jotka ovat yliviivauksista päätelleen hiukan keskeneräiset.. Kokoelman tarinat olivat niin groteskeja ja kieroja, että nauraa uskalsi vain harvoin. Salmenniemen “syvälliselle taidehistorian ymmärryksellle” kuitenkin ihan pakko vähän nauraa. Siinä hän antaa kuuluisille maalauksille uuden tulkinnan löytäen niistä kuvauksia työttömien laiskuudesta ja feministien julmuudesta. Myös Antti Arnkilin nimiin laitettu Esipuhe oli naurettavan pidäkkeetöntä suitsutusta Salmenniemen ainutlaatuisen huikeasta urasta ja profetaalisiin mittoihin kohoavista visionäärin lahjoista.
Ainakaan näin ensilukemalla Asiakaskoralli-kokoelma ei kuitenkaan aivan tehnyt sellaista vaikutusta, kuin jotkin aiemmista kokoelmista. Tosin Salmenniemen novellit usein aukeavat vasta pienen makustelun jälkeen, joten ihan varma en ole. Ainakin ne jäävät aina mieleen ja onnistuvat aina hämmästyttämään. Jos pieni epäkorrekti ihmisviha ja nihilismi ei häiritse, nämä ovat hyvin nopealukuisia ja pitkäikäisiä novelleja luettavaksi.
Näin alkaa novelli Uhri Salmenniemen neljännessä novellikokoelmassä. Kokoelma on tuttua Salmenniemen sysimustaa huumoria karkeista aiheista mainituilla tyyneydellä ja eleganssilla toteutettuna. Teemat liittyvät tunteettomaan toisen ihmisen hyväksikäyttöön, oli sitten kyse työelämästä, yritysmaailmasta tai itsekkäästä mielihyvästä. Mukana on mm. useita työhakemuksia, joissa Salmenniemi-niminen mies hakee kunnanjohtajan paikkaa erikoisin ansioin, sekä ihmisiä kauppaavan yrityksen eettiset ohjeet, jotka ovat yliviivauksista päätelleen hiukan keskeneräiset.. Kokoelman tarinat olivat niin groteskeja ja kieroja, että nauraa uskalsi vain harvoin. Salmenniemen “syvälliselle taidehistorian ymmärryksellle” kuitenkin ihan pakko vähän nauraa. Siinä hän antaa kuuluisille maalauksille uuden tulkinnan löytäen niistä kuvauksia työttömien laiskuudesta ja feministien julmuudesta. Myös Antti Arnkilin nimiin laitettu Esipuhe oli naurettavan pidäkkeetöntä suitsutusta Salmenniemen ainutlaatuisen huikeasta urasta ja profetaalisiin mittoihin kohoavista visionäärin lahjoista.
Ainakaan näin ensilukemalla Asiakaskoralli-kokoelma ei kuitenkaan aivan tehnyt sellaista vaikutusta, kuin jotkin aiemmista kokoelmista. Tosin Salmenniemen novellit usein aukeavat vasta pienen makustelun jälkeen, joten ihan varma en ole. Ainakin ne jäävät aina mieleen ja onnistuvat aina hämmästyttämään. Jos pieni epäkorrekti ihmisviha ja nihilismi ei häiritse, nämä ovat hyvin nopealukuisia ja pitkäikäisiä novelleja luettavaksi.
February 9, 2021
Asiakaskoralli on loistava kokoelma mahtipontista ja itselleen sokeaa paskapuhetta sen kaikissa eri muodoissaan alkaen elämänmuuttavan kirjailijan ylistyksestä, yritysvastuupaskapuheen kautta markkinointipaskapuheeseen, rekrytointipaskapuhetta, valokuvauspaskapuhetta, haastattelupaskapuhetta ja lopuksi vielä Tinder-tyylilajin paskapuhetta (joka liittyy jotenkin Nato-optioon).
Välissä on ehkä vähän kevyeksi jäävä taidekommentointiparodia, joka menee vähän liian osoittelevaksi, ja yllättävän onnistunut ydinjätevertaus.
Salmenniemen novellisarjasta tämä on ehkä humoristisin osa, nauroin ääneen niissä kohden kun ylitetään absurditeetin raja, kun Mannerheim pannaan ratsastamaan takaperin hapokkaan hippipaskapuheen säestyksellä ja niminovellin vuodatus on kuin minä itte toimitusjohtajana pahana päivänä. Kerrankin myös kustannustoimittaja saa nimensä kirjaan.
Odotan taas innolla seuraavaa.
Välissä on ehkä vähän kevyeksi jäävä taidekommentointiparodia, joka menee vähän liian osoittelevaksi, ja yllättävän onnistunut ydinjätevertaus.
Salmenniemen novellisarjasta tämä on ehkä humoristisin osa, nauroin ääneen niissä kohden kun ylitetään absurditeetin raja, kun Mannerheim pannaan ratsastamaan takaperin hapokkaan hippipaskapuheen säestyksellä ja niminovellin vuodatus on kuin minä itte toimitusjohtajana pahana päivänä. Kerrankin myös kustannustoimittaja saa nimensä kirjaan.
Odotan taas innolla seuraavaa.
April 19, 2024
Kokoelman ensimmäisestä sanasta lähtien sisälläni kihisi jokin. Hymyilytti, kauhistutti ja liikutti. En oikeastaan tiedä, mitä muuta kaltaiseni tavallinen lukija/kirjoittaja voisi sanoa teoksen täydellisestä suomen kielestä ja novellien puhuttelevuudesta? Lienee parasta lukea Salmenniemen muitakin teoksia ja ajan kanssa, jotta itse oppisi kirjoittamisesta lisää.
September 15, 2022
Kirja parani loppua kohden ja nousi aikamoisiin korkeuksiin! Pidin erityisesti hakemuksista ja sotilaita käsittelevästä novellista. Yritysmaailman satiiri oli paikoin vähän helppoa satiiria, ilmiselvää, puhki kulutettua.
June 12, 2021
Salmenniemen novelliperheen suosikkini. Nokkelaa sanankäyttöä, ja naurattaa edelleen muistoissa.
July 24, 2021
Ensimmäinen lukemani Salmenniemi. Mielenkiintoisia novelleja kyllä, vaikkeivat kaikki tosin ihan täysillä toimineetkaan itselleni. Todennäköisesti luen muitakin kokoelmia vielä.
September 5, 2021
Jokanen kohta ei osu, mutta tarpeeksi moni, jotta on kelpo novellikokoelma.
April 20, 2021
Osa hyviä, osa ei.
Displaying 1 - 19 of 19 reviews