Kaukana väijyy ystäviä

by M.A. Numminen

Jos arvelette tietävänne lähes kaiken M.A. Nummisesta radion, TV:n ja lehtien haastattelujen perusteella, yllätytte tämän kirjan sisällöstä.

M.A. Nummisen muistelmat pääosin vuosilta 1965–1989 ovat vauhdikasta luettavaa. Ne alkavat opiskelusta Helsingin yliopistossa, mutta myös opiskelijaelämä saa kuvauksensa näillä sivuilla.

M.A. Numminen kertoo tuntemistaan tangosäveltäjistä, Unto Monosesta ja Toivo Kärjestä ja myös 1960-luvun kiihkeästä väittelystä iskelmän ja klassisen musiikin kulttuurisesta arvosta. Numminen aloitti oman säveltäjän uransa loihtimalla sävelet otteisiin maailmankuulun filosofin Ludwig Wittgensteinin kirjasta Tractatus Logico-Philosophicus. Hän esitti myös elektronimusiikkia keksimällään Sähkökvartetti-laitteella.

Kirjassa kerrotaan Jyväskylän Kesä -festivaalilla vuonna 1966 tapahtuneesta skandaalista, jossa M.A. Numminen ja Rauli Badding Somerjoki olivat osallisena.

Runoilija Pentti Saarikoski kuului Nummisen ystäviin, ja heidän yhteisistä hetkistään kirjassa kerrotaan värikkäästi.

Suomalaisen underground-kulttuurin alku ja Suomen Talvi-sota 1939-40-ryhmän performanssit kuvataan perusteellisesti. Underground Rock -LP on yhä suomirockin kulttilevy.

Riemukkaan Uusrahvaanomaisen Jatsimusiikin synty ja sen myötä levy Kissa vieköön! kuvataan tavalla, josta ei ole ennen tiedetty. Samaan aikaan 1970-luvun alussa Numminen levy-yhtiö Love Recordsin nosti musiikkituottajana ystävänsä Rauli Badding Somerjoen kuuluisuuteen.

Rock-musiikin rinnalla Numminen kuului suomalaisen lastenmusiikin uranuurtajiin. Ja aivan samaan aikaan hän tutustui kirjailija ja elokuvaohjaaja Jörn Donneriin, jolle hän sävelsi musiikkia tämän elokuvaan Perkele! Kuvia Suomesta. Miehet tekivät yhteisiä kepposia sekä Suomessa että Ruotsissa.

Kirja tutustuttaa lukijan Nummisen valtavaan työtahtiin, joka huipentui yli 300 keikkaan vuodessa 1970-luvun lopulla. Siihen kuului myös Saksan liittotasavalta, jonka Numminen otti seuraavaksi ”valloituskohteekseen”.

1980-luvun alussa M.A. Numminen tutustui filosofi Esa Saariseen ja kuinka ollakaan, syntyi yhteinen Terässinfonia-kirja, joka herätti laajaa huomiota. Kirjassa vilahtelee tunnettuja henkilöitä yhteiskunnan huipulta.

Genres: Nonfiction

496 pages, Hardcover

First published September 3, 2020

Reviews

[Albert · Rating 2 out of 5]

Vaikea luettava. Toisistaan irrallisia tosi lyhyitä muistelmanpätkiä kronologisesti. Hahmoja (todellisia ihmisiä tietysti) vilisee hirvittävällä tahdilla. Tosi vaikea muistaa kuka on kuka, ja kuka oli aiemmin tehnyt mitä.

Osa pätkistä on mielenkiintoisia, osa todella puuduttavia. Niistä kerrotaan täysin satunnaisesti, joku todella mielenkiintoinen juttu mainitaan ohimennen, mutta toisaalta jotain puuduttavaa luetteloa keikkapaikoista saatetaan jatkaa kohtuuttoman pitkään. Tuntui, että yhtä mielenkiintoista tarinaa kohti sai lukea aina viisi tylsää.

M.A kertoo asioita todella tarkasti, mutta ei silti avaa yhtään millainen ihminen hän itse on. Mitä hänen mielessään liikkui milloinkin? Se jää arvoitukseksi. Sen sijaan kuullaan, että moneltako keikka alkoi ja millä paikkakunnalla, ja mitä sitä ennen syötiin päivälliseksi.

[Timo Klimoff · Rating 4 out of 5]

M.A. Nummisen muistelmien ensimmäinen osa kattaa vuodet 1965-1989. Se alkaa "kuin veitsellä leikaten" vuodesta 1965 ilman esipuheita tai edeltävän ajan kertaamista. Kirja alkaa suoraan 25-vuotiaan Nummisen seikkailuista kulttuurielämässä. Kirja on niin massiivinen, että mieleen tulee noinkohan kirjasta on sivumäärän vuoksi kylmästi leikattu alku pois. Emme saa siis tietää somerolaisen pojan varhaisvuosista juuri mitään.

Kirja koostuu kronologisessa järjestyksessä kulkevista muistelmapätkistä. Päiväkirjanomaisesti ja hyvin säntillisesti MAN käy läpi elämänsä tapahtumia. Pätkät ovat todellakin lyhyitä, puolen sivun tai reilun sivun tapahtumakuvauksia - yhteen muisteloon ei jäädä jaarittelemaan! Numminen tuli tunnetuksi 60-luvulla underground-taiteilijana, 70-luvulla hän nousi persoonalliseksi kansansuosikiksi musiikkikappaleillaan kuten Olen nähnyt Helga-neidin kylvyssä, Kissa vieköön! ja Kumipallona luokses pompin. Samaan aikaan hän saavutti suosiota myös Ruotsissa ja ainakin kulttisuosiota myös Saksassa. 80-lukuun mahtuu mm. keskiolutkulttuurin nostaminen Baarien mies -kirjalla. Nähtäväksi jää jääkö kakkososaan kerrottavaa, itse muistan myöhemmilta ajoilta vain hämmentävän "M.A.Numminen goes techno"-projektin.

Numminen paljastuu verkostoitumisen mestariksi. Joka kulman takana, oli kyseessä musiikki, kirjallisuus, politiikka, kansantiede tai kielitiede, nurkan takana väijyy aina käyttökelpoinen ystävä. Muistelmien kirjalliset ansiot eivät tee kirjasta merkittävää, mutta ajankuvauksena Nummisen muistelmat ovat tärkeät.

LISÄYS: Ilmeisesti Nummisen lapsuutta on käsitelty vuonna 1985 ilmestyneessä Sirkku Savolaisen kirjassa "Lapsuudenkotini".

[Aira · Rating 2 out of 5]

Päivämäärä- ja jopa kellonaikatarkkuudella tapahtuvaa muistelua. Ei oikein valottanut minulle mitään muuta kuin pieniä yksityiskohtia.

[Juha Kähkönen · Rating 4 out of 5]

Helposti mukaansa tempaavia lyhyitä katsauksia Nummisen elämään. Aikakaudelle paljon tuttuja nimiä ja tapahtumia.