Maan povessa

(Väkiveriset #4)

Sini Helminen (Goodreads Author)

3.51 · Rating details · 39 ratings · 6 reviews

Maan povessa on neljäs ja viimeinen osa reaalifantasiasarjaa Väkiveriset, jossa kotimainen mytologia tunkeutuu elävänä ja kihelmöivänä nuorten arkeen. Päätösosa keikauttaa kaiken ylösalaisin ja saattaa edellisistä osista tuttujen Marin, Pekon ja Pinjan tarinat odottamattomalla tavalla yhteen.
”Tartun tiukasti hänen käsiinsä kiinni. Tytön kasvoilla vilahtaa ilme, sekaisin ...more

Get A Copy

Hardcover, 248 pages

Published February 28th 2019 by Myllylahti

More Details... Edit Details

Friend Reviews

To see what your friends thought of this book, please sign up.

Reader Q&A

To ask other readers questions about Maan povessa, please sign up.

Be the first to ask a question about Maan povessa

Lists with This Book

This book is not yet featured on Listopia. Add this book to your favorite list »

Community Reviews

Showing 1-30

Average rating 3.51 ·

Rating details

· 39 ratings · 6 reviews

More filters

Sort order

Start your review of Maan povessa

Mar 30, 2019 Heidi rated it liked it

Shelves: nuoret, nuoretaikuiset, mytologia, urbaani-fantasia, maahiset, peikot, suomalainen, suomalainen_kansanperinne, sateenkaari, tyttorakkaus

3- tähteä

Sini Helmisen Väkiveriset-sarja on ammentaa henkilöhahmojensa kautta ikivanhoja suomalaisia kansanperinteitä ja uskomuksia, kun jokaisen osan pääosassa on ollut jokin väkiolento. Seikkailussa vilisee niin vedenneitoja, maahisia, näkki, sinipiika, metsänneitoja, peikkoja ja hiisiä. Urbaanin maailman lisäksi tapahtumapaikat vaihtelevat Hiitolan, Maanalisen, Ahdin valtakunnan ja Tapiolan välillä. Tämä neliosainen nuorten kirjasarja onkin siis mainio sukellus kansanperinteen juurille.

Tämä 3- tähteä

Sini Helmisen Väkiveriset-sarja on ammentaa henkilöhahmojensa kautta ikivanhoja suomalaisia kansanperinteitä ja uskomuksia, kun jokaisen osan pääosassa on ollut jokin väkiolento. Seikkailussa vilisee niin vedenneitoja, maahisia, näkki, sinipiika, metsänneitoja, peikkoja ja hiisiä. Urbaanin maailman lisäksi tapahtumapaikat vaihtelevat Hiitolan, Maanalisen, Ahdin valtakunnan ja Tapiolan välillä. Tämä neliosainen nuorten kirjasarja onkin siis mainio sukellus kansanperinteen juurille.

Tämä sarjan päätösosa esittelee nyt meille maahisten elämää. Nuori maahispoika Otra saa kavereineen päähänsä, että sieppaamalla sinipiian he voivat pelastaa maanalaisessa maailmassa asuvien maahisten elämän, jota lähistön kaivostoiminta uhkaa. Otra sieppaakin Tuulian maanalaiseen valtakuntaan ja pitää tätä vankina perheensä kanalassa. Otraa alkaa kuitenkin välittömästi kaduttaa, sillä hän ei voi olla tuntematta sääliä suloista, mutta teräväkielistä Tuuliaa kohtaan. Otran kaverit ovat kuitenkin säälimättömiä ja kohtelevat Tuuliaa karun kovakouraisesti. Otran sisar Viljakka saa kuitenkin tietää veljensä puuhista, ja pyytää veljeltään salaa Tuulialle apua maanpäällisellä kirjeellä.

"Ai kun kiva tietää, mutapoika, ettei mulla ole hätää. Olis muuten tää vankisellissä viruminen ja tää karmee safka ja lukot ja silleen vähän saattanu kuumottaa, mut hyvä, ettei mulla ole hätää. Ja olishan se turhan vaivalloista vaivautuu kertomaan mulle, mitä juttuja mulle aiotaan tehdä..." (s. 135)

Maan povessa kokoaa kaikki Väkihahmot nyt yhteiseen seikkailuun. Viime osassa tutuksi tullut vedenneito Mari saa kuulla, että sinipiika Tuulia on kadonnut. Jäljellä on vain palanen sinipiian mekkoa. Metsänneito Pinja ja Virve asuvat nykyään yhdessä ja odottavat Virven mahassa kasvavaa vauvaa syntyväksi. Pinjan mietteet ovat ristiriitaiset: hän rakastaa räväkkää Virveä, mutta hänellä on kunnianhimoiset tavoitteet opintojensa ja uransa suhteen. Pelinörtti Pekko ja hänen peikkoystävänsä Gwin ovat hiukan hämmennyksissä suhteensa laadusta, sillä Kivikansaan kuuluvaa Pekkoa vierastuttaa ajatus siitä, että Gwin kantaa nyt rinnassaan hänen isoäitinsä sydäntä. Sattuma johdattaa nämä viisi nuorta yhteen, sillä he kaikki ovat huolissaan ystävänsä Tuulian kohtalosta. Nuoret päättävät yhdessä lähteä etsimään sinipiikaa.

Seison taas keskellä peltoa, mutta tämä on hyvin erilainen pelto kuin äskeinen. Se ei lainehdi kullanruskeana ja täyteläisenä, se on harva, leikattu piikkimatto, väriltään oudon haalea, ja jotenkin valo saa sen väreilemään sairaan violettia ja punaista. Vilkaisen ylös. Auringon sijaan näen yläpuolellani tummaa punertavaa kajoa, siellä täällä mustia taivaaseen ulottuvia multapenkereitä, jotka rajaavat maailmaa kuin labyrintissä. Ilma on tunkkaista, mädän haju on entistä voimakkaampi, ja minun on vaikea hengittää. (s. 182)

Koska henkilöhahmoja on tässä osassa niin paljon, minun on hiukan hankala tarttua mihinkään tai keneenkään. Pinjan ja Virven välisestä raskauden tuomasta epävarmuudesta olisi suonut kirjoittaa kokonaisen oman kirjan, sillä nyt se jää hyvin hätäisesti käsitellyksi. Samoin Pekon ja Gwinin suhde jää harmillisesti sivurooliin. Ymmärrettävästi maahisten elämä on nyt pääosassa, mutta kun sen lisäksi pitää saada kaikki sarjassa esiintyneet hahmot mukaan, jää lopputulos väkisinkin yhteenvetomaiseksi. Kirjassa on, kuten aiemmissakin osissa, taustalla myös luonnonsuojelullinen teema, joka ei kuitenkaan nouse liian valistavana esiin.

Kirjan kohderyhmä jää osin hiukan epämääräiseksi: toisaalta Pinjan ja Virven elämä muistuttaa jo perheen perustamisine nuorten aikuisten elämää, mutta toisaalta Otra, Pekko, Gwin ja Mari ovat vielä kovin lapsekkaita. Ehkä suomalaisen mytologian hahmot tekevät tarinasta lapsenomaisen, koska peikkoihin, maahisiin ja sinipiikoihin on niin totuttu törmäämään lähinnä saduissa. Voimakas puhekielisyys, maahisten murteellisuus ja Pekon ja Gwinin pelislangin käyttäminen puheessa elävöittää henkilöhahmojen repliikkejä, vaikka välillä vieraannuttavat ehkä minua, kirjakielen ystävää.

Maan povessa ei ole ihan lempikirjani Väkiveriset-sarjasta, mutta päättää ihan hienosti tämän persoonallisen urbaanifantasiasarjan. Pakko myös antaa (taas) erikoiskehut Karin Niemen loihtimalle kauniille kansikuvalle.
...more

flag 3 likes · Like · see review

Mar 11, 2019 Celestine rated it really liked it

Shelves: 2019

Sarjan paras osa. Tykkäsin edellisten osien tarinalinjojen yhdistymisestä, ja siitä, että henkilöiden elämät eivät olleet muuttuneet miksikään satumaiseksi onneksi. Toisaalta tämä oli vähän ongelmakin: enemmän kiinnostivat vanhat tutut kuin Otra.

flag 1 like · Like · see review

Aug 13, 2019 Susanna rated it liked it

3,5 tähteä. Tämä ei jotenkin imaissut sillä tavalla mukaansa kuin kolme edellistä, ehkä se johtui pomppivasta kertojasta. Loppu kuitenkin kiihtyi hienosti (kun kertojat olivat kaikki yhdessä =D ), ja tarina sai melko tyydyttävän päätöksensä.

flag 1 like · Like · see review

Mar 10, 2019 Njalla rated it liked it

Shelves: fantasy, helmet-2019, kotimaista, nuortenkirja

Tämä olis taatusti saanut enemmän tähtiä, jos olisin lukenut eri mielentilassa. Tai vähintään eri virkeystilassa. Tai lukenut ensin muistin virkistämiseksi alle ne kolme aiempaa osaa.
Tykkään hirveästi sellaisista kirjoista, joissa moderniin maailmaan sotketaan onnistuneesti (paino sanalla onnistuneesti!) vanhaa mytologiaa, vanhoja uskomuksia ja vanhoja tapoja. Kun kaikki saadaan punotuksi toimivasti yhteen, tuloksena on jotain huikeaa. Kuten esimerkiksi tämä sarja, jonka kantava hahmo on hassu ...more

flag Like · see review