Ei kiitos

by Anna-Leena Härkönen

Terävän humoristinen romaani iskee siekailematta uuvahtaneen avioliiton kipupisteisiin.

Heli Valkonen on epätoivoisesti rakastunut aviomieheensä. Mutta Matin ei tee mieli. Koskaan. Hän vain pelaa tietokonepelejä repsahtaneissa fleece-housuissa. Hartiahieronta on hänestä parasta läheisyyttä. Kun hienovaraisista vihjeistä, kauniista puheista ja hemaisevista asuista ei ole apua, Heli turvautuu suoraan ja yhä suorempaan toimintaan – turhaan.

”Kulta, nyt ei ole hyvä hetki.” Lauhkeasti ja nöyryyttävästi Matti torjuu puolisonsa lähestymiset.

Missä vaiheessa hehku lopahti, ja he alkoivat puhua toisilleen kuin potilaat: ”Mites sun niskat?” Hiljainen makuuhuone johtaa tilanteisiin, joihin Heli ei välttämättä olisi halunnut. Mutta hän ei tahdo kuolla suruun.

Genres: Finnish Literature, Fiction, Contemporary, Adult Fiction, Adult, Humor, European Literature

250 pages, Hardcover

First published January 1, 2008

About the author

ENG: Anna-Leena Härkönen works as a writer and an actor, having acted as a scriptwriter too. Her works have been adapted into movies and plays, and Häräntappoase has been made into a television series of six episodes, too.

FI: Anna-Leena Härkönen on syntynyt 10.4.1965 Limingassa, kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 1985, opiskellut Teatterikorkeakoulussa ja Tampereen yliopiston näyttelijäntyön laitoksella ja valmistunut näyttelijäksi 1989. Anna-Leena Härkönen asuu Helsingissä ja toimii vapaana kirjailijana ja näyttelijänä.

Anna-Leena Härkönen on teini-ikäisestä alkaen kuulunut kulttuurielämämme huippuihin niin kirjailijana, käsikirjoittajana kuin näyttelijänäkin. Hänen esikoisteoksensa Häräntappoase palkittiin J. H. Erkon rahaston palkinnolla vuoden 1984 parhaana esikoisteoksena. Lisäksi hän on saanut muun muassa Kiitos kirjasta -mitalin 1985, Oulun läänin taidepalkinnon 1985 sekä Suuren suomalaisen kirjakerhon tunnustuspalkinnon vuosina 1991, 1994 ja 1998.

Härkösen teoksista on tehty useita elokuva- ja näytelmäsovituksia. Häräntappoase on esitetty kuusiosaisena televisiosarjana, ja siitä on tehty useita näyttämösovituksia eri puolilla Suomea. Käsikirjoittaja Tove Idström ja ohjaaja Claes Olsson tekivät Akvaariorakkautta-teoksen pohjalta kiitetyn kokoillan elokuvan.

Anna-Leena Härkösen monipuoliseen näyttelijänuraan mahtuu rooleja niin teatterinäyttämöillä, tv-draamoissa kuin elokuvissakin. Hän on myös käsikirjoittanut näytelmiä, tv-sarjoja ja elokuvia muassa suositun ja palkitun Vuoroin vieraissa -televisiosarjan (yhdessä Pekka Milonoffin kanssa) ja elokuvan Onnen varjot.

Reviews

[Kovaxka · Rating 4 out of 5]

Furák ezek a finnek, meg kell küzdeni a regényeikkel is, de bírom őket! Sok közöm nem volt ugyan a történethez, kicsit túl is futott a komfortzónámon, de alapvetően jól szórakoztam. Vitriolos humorú és nagyon emberi: tulajdonképpen az összes párkapcsolati szituációt átél(het)tük már. A közhelyeket elkerülte, de a végét kicsit lecsapta a szerző, bár nem hiszem, hogy sokkal több oldalt kibírt volna.

[Essi · Rating 2 out of 5]

Perus chick littiä, taas ihmettelen mistä hype johtuu. Vuonna 2010 kirjoitetussa kirjassa nuoriso käyttää meseä ja irc-galleriaa. Dialogi on välillä äärimmäisen vaivaannuttavaa ja kankeaa ja tuli sellainen olo, että en haluaisi nähdä elokuvaversiota. Kirjassa miesten pitää olla Miehiä ja naisten Naisia, mitä alleviivataan useita kertoja epämukavalla tavalla. Tervetuloa 2010-luvulle!

[Tiina Mahlamäki · Rating 2 out of 5]

Luin tämän, koska sain sen ilmaisena e-kirjana Elisalta. Sisulla luin loppuun asti. Muistaakseni olen viimeksi lukenut Härköseltä Akvaariorakkautta, ja jotenkin tuntuu, että tässä on se sama teema. Vain päähenkilöt ovat vanhentuneet ja vaihtaneet osia. Pinnallinen, chick lit -tyylilajin edustaja. Parisuhdedraamaa, joka ei oikein tule perustelluksi ja joka jää avoimeksi, mutta ainakaan minua ei jää vaivaamaan, mitä päähenkilöille jatkossa tapahtuu.

[Reetta Saine · Rating 3 out of 5]

Härkönen osaa löytää yhteiskunnastamme polttavia aiheita, siitä plussat - samoin pisteliäästä huumorista.



Miinusta sitten kaikesta muusta. Suurin ongelma taitaa olla se, ettei kirjailija tunnu koskaan nousevan aiheidensa tasolle. Kriittinen suhtautuminen "ilmiöihin" latistuu neuroottiseksi vellomiseksi ja omakohtaisen tuntuiseksi tilitykseksi. Henkilöt ovat latteita, tyypinomaisia ja muu kuvaus olematonta.



Seksi muuttui lopulta itsetarkoitukselliseksi, vaikka se aluksi koskettikin. Asennot, orgasmit, himo. Joojoo.



Tällä tavalla myydään kirjoja, mutta ei niiden lukeminen silti ole välttämättä nautinto.

[Arska-täti · Rating 2 out of 5]

En tykännyt tästä kirjasta. Juoni oli tylsä ja päähenkilöt etäisiä/ärsyttäviä. Toisaalta Helin tapa reagoida tilanteeseen, jossa aviomies ei vain halua, on ymmärrettävä, mutta se, kuinka hän alkaa kuvitella vaikka mitä uudesta rakastajastaan, on niin typerää. Jos hyppää seksisuhteeseen tuntemattoman miehen kanssa, ja on itse vielä naimisissa toisen kanssa, on naurettavaa edes kuvitella että kaikki muuttuisi hyväksi.

Kerronnaltaan kirja oli ok-tasoa, vaikka osa kohtauksista olikin suht räävittömään tyyliin ilmaistu.

[Merja · Rating 3 out of 5]

Helmet haasteen kohtaan 45. Kirja oli ihan OK, mutta....ei oikein hirveästi minun makuuni.

[Kittyki · Rating 3 out of 5]

Nem is tudom. Valahogy fura. Viszont furán jó volt ez a könyv.

[Maria · Rating 2 out of 5]

Luin jostain että tämä on chick-lit ja "harlekiiniromanssimainen" kirjoitukseltaan, mutta pakko olla eri mieltä - tässä ei ole mitään sitä romanssia ja hempeyttä, tai edes onnellista loppua. Tämä tuntui mielestäni inhorealistiselta keski-iän kriisiltä. Päähenkilöt ja parisuhteen tila herättivät aluksi uteliaisuutta, lopulta kuitenkin lähinnä myötähäpeää ja ärsytystä. Onneksi kirja on helppolukuinen, sain luettua sen samana päivänä kun sen kirjastosta noudin. Ymmärrän miksi kirja herätti huomiota noin 15 vuotta sitten, mutta nyt tarina on jo auttamattoman vanhentunut.

[Piritta · Rating 1 out of 5]

Juu ei, ei kiitos, ei. Kun Härkönen juuri sai kulttuuripalkinnonkin, odotin hänen teokseltaan ihan muuta kuin halpaa harlekiinimoskaa. Kaiken pahan lisäksi myös äänikirjan lukijan ääni ärsytti. Kuuntelin tämän työmatkoilla, koska Elisan ilmaiskampanjoista on kertynyt äänikirjoja jonoon. Mikään tässä kirjassa ei ollut kuuntelemisen arvoista, mutta onpa se toisaalta sama, kuuntelinko vai olinko kuuntelematta, kun ei auton ratissa oikein muuta voi tehdä. Yrgh.

[Alisa Takalo · Rating 3 out of 5]

I was so frustrated for Heli and somehow felt such annoynesss for everything in this book :D The whole Heli trying to get Matti to communicate and ALL OF IT. Horrible. Never want to end up like that with anyone. Rather be alone. Even said to my boyfriend that "im reading a book right now that if we ever find ourselves in EVEN kinda similar situations, its a sign for us to bread up xd Liked the book because it was so horrible haha.

[Tanja · Rating 2 out of 5]

Kyllä Härkönen kirjoittaa osaa, mutta taidan pitää hänen kolumneistaan enemmän kuin pidemmistä teksteistä. Dialogi on aidon oloista, jos kohta suorempaa kuin odotin.

[Tiina Susanna · Rating 3 out of 5]

Mielenkiintoisesti kirjoitettu, hieman uudesta näkökulmasta parisuhdetta avaava.

[Katarina · Rating 3 out of 5]

Mun mielestä ihan hyvä kirja. Koko kirjan tilanne oli tosi rasittava ja todenmukainen. En yleensä lue tämäntyyppisiä kirjoja mutta sain tämän siskolta lahjaksi.

[Paula · Rating 4 out of 5]

Aihe, josta pitäisi puhua enemmän.

[Sanna ☆]

Lyssnat som ljudbok. (15.2.2011)
läsare Marjorita Huldén

[Mika Auramo · Rating 2 out of 5]

Anna-Leena Härkösen romaani Ei kiitos käsittelee nelikymppisen pariskunnan seksiongelmia naisen näkökulmassa. Naista kun himottaa, mutta miestä ei.

Helsingin Kalliossa asuva opettajapariskunta on samantapaisissa ongelmissa kuin Härkösen Akvaariorakkautta-romaanin Saara ja Jouni. Siinä kirjallisuudenopiskelijaneito yrittää jahdata vimmatusti orgasmiaan Jounin kanssa.

Muutenkin lukemani kirja on aika pitkälti sen vanhemman toisintoa. Nyt on vain parikymmentä vuotta lisää ikää ja perheessä, tai perheen päänä, murkkuikäinen Sissi-tyttö, joka häivytetään parisuhdeongelmista lähettämällä hänet sukulaisten hoiviin opettajien kesäloman ajaksi. Romaani jatkaa siihen, mihin Saaran tarinassa jäätiin: lähdetään ulkomaille, nyt Kreetalla, yrittämään pääsyä seksiongelmista. Osittain ratkaisukin löytyy samalla tavalla, että nahjusmiestä petetään seksioriin kanssa kostoksi. Siitä alkaakin latteuksin vyörytys.

Juuri kerronnassa tai paremminkin tyylissä on teoksen pahimmat ongelmat, ellei oteta huomioon juonen ennalta-arvattavuutta ja tarinan kannalta joutavia kyläreissuja. Henkilöt ovat varsin yksiulotteisia ja stereotyyppisiä. Toisaalta päähenkilön Heli Valkosen vuodattava empatiakyvyttömyys tulee hyvin ilmi minämuotoisesta kerronnasta. Hänen ymmärtämätön ja aggressiivinen asenteensa on ärsyttämiseen saakka hyvin ilmaistu. Masentumisesta kärsivää Mattia ei sytytä lainkaan himokkaan vaimonsa epätoivoiset vonkaamisyritykset, vaan pakopaikkana on moderniin tapaan netti ja paremminkin eräs sotapeli, josta on lopussa luvassa yllätyskin. Sitten oli vielä Jarno, se mies, joka roiskii spermaa saksan kesäkurssin oppituntien päätteeksi pyylevän tanttansa kanssa. Muutaman korttelin matkalla akateemisesta kieltenmaikasta puhkeaa alle parikymppinen bändärinymfo, jota ”elokuva-Jarno” ”nussii kivikaudelle”.

Kliseitä on ja latteuksia on luvassa enemmän kuin banaaliin parisuhdeproosaan mahtuisikaan. Kun se nuorempi seksipeto oli löytynyt, pitää saada laserilla rypyt naamasta, flaxelia nuorentamiseksi, selluliittivoiteilla ainakin muutama gramma läskeistä varastetuilta rahoilla.

Toisaalta ongelmista ihminen saa syyttää aina lopulta itseään, niin tässäkin elämäntarinassa. Muutamien oivallisten takaumien avulla valotetaan lukijalla, kuinka Heli olikaan valinnut nykyisen (fleecevetimissä netissä notkuvan) plösön miehensä. Entinen lutkahtava menneisyys saa vallan, kun turvaavana elämän ankkurina löytynyt tasaisen värittömän tutun turvallinen Matti sai jäädä aisankannattajaksi.

Kirja on ilman muuta lukemisen arvoinen, jos ei välitä osin miestenlehtimäisistä pornoakteista. Naisen ja miehen eroja kuvaa hyvin Helin repliikki: ” Helvetin pihtari. Sä et pihtaa ainoataan kullias vaan kaikkea muutakin, ajatuksias, aikaas, sanojas. Vitun salaperäinen oman alueen vartijakapo. - - Ihan kohta mua ei kiinnosta. Ei sun mulkkus, ei suun pääs sisältö eikä meidän tulevaisuus.”

[Hanna · Rating 2 out of 5]

"Ei kiitos" on ensimmäinen Anna-Leena Härköseltä lukemani romaani.

Olen lukenut häneltä vain omaelämänkerralliset "Heikosti positiivinen" ja "Loppuunkäsitelty" sekä kolumnikokoelmia, joille olen parhaimmillani nauranut inkotenssin partaalla. Tämän ensimmäisen romaanin kanssa oli alusta asti selvää, että pidän suuresti hänen tavastaan kirjoittaa, etenkin dialogeja, mutta hetkittäin todella raivostuttavat henkilöhahmot ajavat hauskan tekstin ylitse.

Heli on räväkkä ja vaikka hänen moninaiset keinonsa yrittää kinua mieheltään seksiä ovatkin aluksi hauskoja, niihin tulee nopeasti painostamisen makua. Matti sen sijaan on masentunut ja vetäytyvä, mutta kieltäytyy hakemasta apua itselleen. He tuntuvat olevan yhdessä loputtoman kaukana toisistaan niin toiveidensa kuin halujensa puolesta, eivätkä tunnu osaavan antaa kunnolla tilaa toisilleen. Painostettaessa Matti muuttuu ahdistuneeksi, hän vetäytyy ja Heli haukkuu tätä mielessään tossukaksi.

Kun tämän dilemman kanssa ajautuu tarpeeksi pitkälle ja löytää jonkun toisen täyttämään tyhjiötä, Heli alkaa inhoamaan miestään. Rakkaus, halu ja kiintymys lakaistuvat pois ja niiden tilalle astuu vastenmielisyys. Pidän kuitenkin positiivisena ettei hän heittäydy märehtimään syyllisyydessään, eikä Härkönen tee kirjan loppuvaiheesta moraaliseen ahdinkoon joutuneen pettämistarinaa, mutta ei myöskään uuden kukoistuksen kuvausta. Käännekohdassa, jossa Heli muuttuu uskottomaksi vaimoksi, hän sanoo rakastavansa miestään. Inho seuraa vasta jäljestä ja avioliitto ei olekaan kertakäyttöinen tuote. Loppu luo toivoa uudesta, joskin kivuliaasta alusta.

"Ei kiitos" on sellainen kirja, josta odottaa aivan erilaista ja väistämätön pettymys oli edessä, kun tarinaan tuli voimakkaita kipupisteitä kepeän avioliittokuvauksen sijasta. Olisin halunnut vuoden alkuun jotain keveää ja helppoa, jolta se aluksi tuntui. Liian hattaraisena tai imelänä se ei näyttäytynyt, vaan hauskasta alusta huolimatta hupaisuuteen tulee nopeasti kitkeriä ja katkeria piirteitä.

Minulle kirja jää siihen joukkoon, jossa tarina oli muuten hyvä, mutta henkilöt olivat raivostuttavia ja heidän alleen jäävät hetkittäin jopa hulvattomat käänteet. Kuinkahan monelle on tullut mieleen järjestää pienet hautajaiset hyvin palvelleelle hieromasauvalleen, kun se korvautuu uudella?

[Kirsi · Rating 4 out of 5]

"Minä olen ratkaisukeskeinen ihminen. Jos joku valittaa minulle huonoa oloaan, alan keksiä keinoja, joilla parantaa hänet. Unohdan säännöllisesti, että kaikki eivät tahdo parantua. He tahtovat valittaa." s. 16

"En ole varma, milloin tajusin sen että me emme olleet enää rakastavaisia. Mistä sen tajuaa? Kun ei ole enää tarvetta painautua öisin kiinni toisen selkään, olla lusikassa, yrittää rytmittää hengitystään toisen hengityksen tahtiin. Kun nukkumaan mennään eri aikaan tai riidoissa. Kun riidan aiheet eivät tunnu enää sen arvoisilta, että niitten takia kannattaisi menettää kalliit yöunet. Kun illat vietetään mielummin sohvalla, molemmat omissa nurkissaan, kummallakin kirja, jotka käsittelevät aivan eri aihepiiriä. Kun mtään oikeaa sanottavaa ei enää ole." s. 66

"Rakkaus on sitä, että antaa toisen pilata elämänsä." s. 128

"Parisuhteen saa toimimaan tarmolla. Jos vain kylmästi päättää rakastaa, ja päättää rakastaa vain sitä yhtä, niin sitten rakastaa. Pitää päättää rakastua aina uudelleen siihen samaan mieheen. Vaikka Brad Pitt yrittää tunkea mukaan fantasioihin, hänet on tönittävä pois ja vaihdettava tilalle yhä uudelleen oman ukon ruho. Kun on kyse rakkaudesta, täytyy tunteet unohtaa tykkänään." s. 181

"-Tiedätsä mitä? Toi 'tehkää työtä parisuhteen eteen' on ihan teidän sukupolven typerä keksintö. Jos asiat ei mene omalla painollaan, on paras lähtee eri teitä." s. 239

Mihin onni menee s. 297
https://www.youtube.com/watch?v=rDOpv...

"Hänhän soittaa minulle töistä joka ikinen päivä, ja kysyy mitä minulle kuuluu. Hän sanoo minulle "rakas" ja "kulta". Hän saa minut nauramaan. Hän antaa minulle kaiken mitä hänellä on. Se ei ole paljon, mutta se on jotain. Mistä ottaa enempää jos ei ole?" s. 315

"Miehet tulee ja miehet menee. Ja kuolleista ilmoitetaan." s. 322

"Niinhän minä lapsuutenikin vietin. Pelkäämällä, että en vain aiheuta mitään ylimääräistä huolta. Vaikka se juuri on lasten etuoikeus; asioitten aiheuttaminen." s. 323

"Ei pidä hötkyillä, minä jatkan. Alan imitoida mustalaista. - Kato ei päivät tuu päällekkäin, ne tulee peräkkäin, honotan kurkkuäänellä." s. 342

[Henriikka Kangastupa · Rating 4 out of 5]

Todella rentoa luettavaa!

[Annikin · Rating 1 out of 5]

There were three moments when I wanted to stop reading this book: 1. When Heli says she'd rather be circumcised than live in a sexless marriage (what.) 2. When Heli gets stuck in an elevator for 30 minutes and starts crying because she has to pee and eventually pees in a cup (why.) 3. "When does a woman's no mean yes?" "Always." (wow.)

I have nothing against unlikable characters, in fact I enjoy reading about them a lot if they are made interesting, but wow. There was literally nothing I liked about Heli or her family or her men. Nothing. Her aggressiveness was interesting but it was definitely played up to the point where it seemed like Heli had other some problems besides her lack of sex. That combined with the poor writing and the occasional sexism... No thank you.

[Pilvi · Rating 2 out of 5]

No kyllähän tämän lukasi nopeasti läpi ja ajoittain siellä oli muutaman virkkeen oikein hyviä kohtia, mutta muuten... Ehkä kirjan käsittelemä aihepiiri on niin kaukana omasta elämänpiiristä ja -kokemuksista, että sen takia oli vähän vaikea ymmärtää kirjan pariskunnan käytöstä. Varmaan tietysti noin niinkuin julkisen keskustelun kannalta tämäkin kirja on ollut ihan hyvä, mutta en kokisi menettäneeni mitään vaikken tätä olis lukenutkaan. Kaksi tähteä ihan siitä syystä, että ei ainakaan tullut semmoinen olo etteikö jaksais lukea loppuun asti.

[Outi · Rating 3 out of 5]

Vuorotellen teennäinen ja oivaltava, ärsyttävä ja hauska, keski-ikäinen ja tuore. Tarjosi muutamia ihan päteviä huomioita parisuhteesta, mutta Heli hahmona oli ärsyttävä enemmän aikaa kuin mitään muuta. Lopusta jäi jotenkin myös kummittelemaan mielikuva, että pettäminen toimi taas parisuhteen pelastajana, sekö oli opetus jos sellaista haluaa hakea?

[♡Piritta · Rating 1 out of 5]

Periaatteessa sujuvaa ja helppolukuista tekstiä, mutta sisältö oli kyllä pahimmanlaatuista romantiikkahömppää - ei minun kirjani. En tiedä olisiko tämän ehkä ollut tarkoitus huvittaa, mutta minua se pelkästään ärsytti (ja toi pahaksi onneksi myös mieleen ikäviä muistoja eräästä muinaisesta suhteesta).

[Lala · Rating 2 out of 5]

Jos kirjassa olisi 100 sivua vähemmän tekstiä, voisi se olla ihan kelpo kolme tähteä. Aihe oli sinällään koskettava ja hauska. Itsekin hyvin pitkässä parisuhteessa olevana osaan eläytyä kriiseihin ja tunteiden vaihteluihin, joita tässäkin käytiin läpi. Henkilöhahmot eivät vain onnistuneet koskettamaan millään tasolla, ja sen vuoksi tämä jäi etäiseksi ja tylsäksi.

[Elina Huhtanen · Rating 1 out of 5]

En tykännyt. Härkösen huonoimpia tähän asti. Jää pinnalliseksi, ja aiheen käsittely on jotenkin ohutta. Paikoin ihan melkein hauskakin, vaikka hauskat kohdat ovat jotenkin hirveän käsikirjoitetun oloisia eivätkä hersyvän aitoja, kuten Härkönen parhaimmillaan on. En myöskään tykännyt asetelmasta kirjassa, päähenkilö on jotenkin ihan sika läheisiään kohtaan, hyi.

[Viivi · Rating 5 out of 5]

Jos et kestä tätä...

"- Mä olen pahoillani siitä etten mä pysty tukemaan sua tossa sun keski-iän kriisissä."

"- En mä halua että sä tuet mua, mä haluan että sä panet mua."


... niin älä tartu tähän kirjaan.

[Arja-täti · Rating 4 out of 5]

Huumori puri. Pidin kovasti. Kirjan jälkeen tartuin muihin tämän syksyn uutuuksiin ja yllätyksekseni (?) huomasin, että sama idea tuntui olevan muissakin kirjoissa. Mutta ei se silti tämän kirjan hohtoa häirinnyt.

[Tessa · Rating 1 out of 5]

Melkein kaksi vuotta meni ennen kuin sain tämän äänikirjan kuunneltua loppuun. Huumori ei iskenyt, päähenkilö oli raivostuttava (samoin kuin kaikki muutkin kirjan henkilöt), äänikirjan lukija oli ärsyttävä, ja itse tarina oli välillä puuduttavan tylsä, välillä taas ärsyttävän kliseinen.

[J.S. Meresmaa · Rating 4 out of 5]

Nopealukuinen ja viihdyttävä. Sai monta kertaa hymyn huulille osuvilla huomioilla parisuhteesta.

[Sammalpeura · Rating 4 out of 5]

Nopealukuinen ja viihdyttävä, mutta sai monta kertaa hymyn huulille osuvilla huomioilla parisuhteesta.