Kunnes kuulen niiden tulevan

by Tuulia Matilainen

Kerran tuhoutuneen maailman raunioista on versonut uusi. Tieto menneestä on kadonnut, eikä kukaan enää muista, miten kaikki päättyi. Mahtava näkijä on koko elämänsä odottanut luokseen nuorta naista, johon kietoutuu niin tietäjän itsensä kuin hänen poikansakin kohtalo. Viimein nainen saapuu. Menneen maailman viimeiset päivät nähdään uudelleen.

Kunnes kuulen niiden tulevan on tarina aluista ja lopuista, näkemisestä, kipeästä tietämisestä, väkivallasta ja hellyydestä. Matilaisen pienoisromaanin maailma on täynnä luontomystiikkaa, noituutta, epätoivoista rakkautta, karhun ja ihmisen kohtalokasta sekoittumista ja vihanpitäjien verisiä kohtaamisia. Ja samalla kaikki jollain oudolla tavalla liittyy meidän nykyiseen tuntemaamme maailmaan.

128 pages, Paperback

Published July 1, 2017

Reviews

[Jasmin · Rating 3 out of 5]

Tämänkin teoksen tähtimäärittely oli vaikeaa. Koen, että sen lukeminen kannatti ja juonen idea oli yllätyksekäs. Se ei kuitenkaan herättänyt tunteita tai muita ajatuksia kuin sen, että mitä kirjailija on mahtanut tätä kirjaa suunnitellessaan ja kirjoittaessaan miettiä? Mitä kaikkea monimutkaista kirjan taustalta oikein löytyykään?

[Tuomas · Rating 4 out of 5]

Tämä osui käteen kirjaston hyllystä sattumalta, sekä kirjailija että kirja olivat ennestään tuntemattomia. Päätin lukaista, kun sivujakin oli vain noin 120. Kirja yllätti positiivisesti, ja hieman ihmettelen, ettei se ole saanut enemmän huomiota.

Kirja tuntuu kertovan muinaisaikaan sijoittuvaa tarinaa, jonka päähenkilönä on mahtava velhonainen, Hanka-Marikki. Hanka-Marikin elämässä on kaksi tärkeää ihmistä: hänen poikansa Uuho, jonka isä on karhu, sekä kaunis Hurma, joka on karannut kotiseudultaan välttääkseen järjestetyn avioliiton. Kirjan neljäs keskeinen hahmo on komea Luoma, jonka vaimoksi Hurma päätyy. Asetelmat ovat alusta lähtien kohtalokkaita, ja lopussa päädytäänkin dramaattisiin ratkaisuihin. Kirjassa kulkee pääjuonen lisäksi pieni rinnakkaistarina, "nykyaikaan" sijoittuva kuvaus koulutytöstä, joka pakenee jotakin suurta katastrofia väestönsuojamaiseen paikkaan. Puolenvälin jälkeen lukijalle alkaa kuitenkin selvitä, etteivät kerronnan aikatasot olekaan aivan sellaisia kuin ensin voisi luulla...

Vaikka kirja tuokin mieleen muun muassa Kalevalan, Raamatun ja Aino Kallaksen Sudenmorsiamen, Matilaisen kirjoittajaääni on vahvasti omaperäinen. Kalevalaisia ilmauksia vilisevä kieli on runollisen kaunista ja ahmaisee lukijan väkevästi kirjan todellisuuteen. Vaikka juonen kulku on tavallaan vääjäämätön, mukana on loppuun asti myös yllätyksiä. Matilainen ei myöskään turhaan venytä tarinaansa, vaan pysyy olennaisessa. Vaikka kirja kertoo periaatteessa yksilöistä, sen tarina saa kosmisia, maailmojasyleileviä ulottuvuuksia. Kirja on ulkoisestikin kaunis: mustavalkoiset, puoliabstraktit kuvat syventävät lukukokemusta entisestään. Rinnakkaistarina jää kuitenkin hieman luonnosmaiseksi ja päälleliimatun tuntuiseksi; sitä olisi voinut kehittää toimivammaksi ja mahdollisesti kytkeä jotenkin nokkelammin päätarinaan.

Joka tapauksessa Tuulia Matilainen on vahva kirjailijalupaus ja Kunnes kuulen niiden tulevan saa täältä ehdottomasti suosituksen. Tähän maailmaan kannattaa sukeltaa.

[Vesa · Rating 5 out of 5]

Tuulia on julkaissut kiehtovan kirjan, ja annan siitä maksimaaliset viisi tähteä sekä tyylin että narratiivin katsannossa. Hänen teoksensa draivi on maagisesti humanistinen ja vetoaa siihen nuoreen ja vanhaan sieluun, joka näkee asioissa syviä ja risteäviä merkityksiä. Tuulian kirja kertoo tekijänsä henkisestä elämänkäsityksestä ja taidosta valottaa ihmisen tarinaa mielessä ja kosmisessa ajassa. Tuulia ei ole tarkoittanut suurta pienoisromaaniaan "tosiasiaihmisille", jotka elävät elämäänsä annettuihin faktoihin tyytyväisinä - ja osaamatta antaa arvoa arkipäiväisestä poikkeavalle tyylille ja kerroksiselle tarinalle.

[Susanna · Rating 4 out of 5]

3,5/5
Visuaalinen ilme (kansi, fontti, kuvitus) on mielestäni 5/5! Teksti oli kuitenkin todella sekavaa, en aina pysynyt kärryillä, missä ollaan, mitä on tapahtunut. Pääsin kirjaan kiinni vasta siinä kun Uuho ja Hurma näkivät toisensa ensimmäistä kertaa.
Jos lukisin tämän toisen kerran niin ehkä ymmärtäisin paremmin.

[Harri Linnera · Rating 4 out of 5]

Taitavasti ja värikkäällä kielellä kirjoitettu tunnelmallinen kauhuromaani, joka on huomattavasti suurempi kuin sivumääränsä antaa ymmärtää. Erityismaininta ensiluokkaisesta kansitaiteesta ja hienosta kuvituksesta.

[Arja-täti · Rating 2 out of 5]

Nyt kyllä meni ohi. En tajunnut. Hyvä tarina joo mutta miten nää liittyi toisiinsa?

[Tuula · Rating 3 out of 5]

Kalevala 🔃 tuhoutunut maapallo