What do you think?
Rate this book
Tarujen tunturit
Picture book about Lapland.
92 pages, Hardcover
First published January 1, 1992
1 person is currently reading
4 people want to read
Ratings & Reviews
Friends & Following
Create a free account to discover what your friends think of this book!
Community Reviews
Displaying 1 - 3 of 3 reviews
September 22, 2020
"Jäätävä viima pyyhkii pohjoisesta. Se hakee hyisen huokunsa Ruijan rannoilta, kokoaa voimansa arktiselta lakeudelta ja viuhuu ujeltaen Saanan rinteissä. Pahdan rosoisissa louhuissa sen soitto muuttuu valitukseksi, joka kuuluu alas kylään saakka. Saana itkee taas kuten silloinkin."
"Paras-tietäjä kutsui luokseen Mallaa ja Saanaa. Mutta parin lähestyessä alttaria myrsky yltyi. Tuuli ulvoi kirkontornissa ja koko rakennus järähteli. Suunnattomat jäämassat alkoivat vyöryä pohjoisesta kohti Porovuomaa. Kirkkoväki kaapaisi kauhuissaan karkusalle. Kotisijoilleen kaikki eivät ennättäneet, ennen kuin peittyivät jäävaipan alle. Hento Malla lyyhistyi lattialle, mutta Saana sieppasi hänet syliinsä ja kiidätti Kilpisjärven, vähäisen lampareen rannalle. Siihen he jähmettyivät rinnakkain, Saana entistäkin jörömpänä ja Malla äitinsä äärelle, kaikilla kasvot etelään päin. Äidin ja tyttären kyyneleistä kasvoi kirkasvetinen Kilpisjärvi nykyiseen mittaansa."
"Olen joulupäivänä hiihtänyt Terbmisvaaran huipulle. Maisema on pehmeä, etelän taivas punertaa ja pohjoinen on syvänsininen. Värit vaihtuvat joka hetki. Hämäryys tiivistyy. Edessäni on Käsivarren maisema herkimmillään, Haltin valkeat rinteet pohjoisessa, Ropi kaukana etelässä ja kolmen valtakunnan lukemattomat tunturit ympärilläni. Kaukaisista kaupungeista saapuneet vieraat ovat löytäneet todellisen joulun ja joulumaan. Sinun maasi. Olen vuosia samonnut näitä tuntureita ja oppinut kunnioittamaan luontoa. Tänä päivänä omistan ajatukseni tämän maan suurelle miehelle, Aslakalle, hänen uskolliselle ahkulleen ja saamelaisille. Me keräämme huippuja ja merkitsemme kilometrit kirjoihimme. Kuinka mitätöntä se onkaan tämän kaiken keskellä, missä miehet ja naiset vaeltavat koko elämänsä piirtämättä siitä merkkiäkään kirjoihinsa.
Aslak Juuso, sinä kasvoit minulle suureksi. Opin kunnioittamaan sinua kuin tuntureita. Kerroit taruja, kerroit maahisten maailmoista. Opin tuntemaan Lapin sisimmän. Olit valmis kertomaan niille sadoille, joita opastin tuntureillasi. Minulla oli onni kulkea kanssasi, nähdä työsi tuloksia, taivaltaa pätkä sinun ja ahkun pitkää polkua. Suuri joukko Käsivarren vaeltajia kunnioittaa sinun muistoasi. He ovat kulkeneet portista ja lukeneet toivotuksesi, "Mene terveenä perille". Muistosi elää poluillamme, Aslak Juuso.
Terbmisjärven tunturituvalla
jouluna 1969"
"Paras-tietäjä kutsui luokseen Mallaa ja Saanaa. Mutta parin lähestyessä alttaria myrsky yltyi. Tuuli ulvoi kirkontornissa ja koko rakennus järähteli. Suunnattomat jäämassat alkoivat vyöryä pohjoisesta kohti Porovuomaa. Kirkkoväki kaapaisi kauhuissaan karkusalle. Kotisijoilleen kaikki eivät ennättäneet, ennen kuin peittyivät jäävaipan alle. Hento Malla lyyhistyi lattialle, mutta Saana sieppasi hänet syliinsä ja kiidätti Kilpisjärven, vähäisen lampareen rannalle. Siihen he jähmettyivät rinnakkain, Saana entistäkin jörömpänä ja Malla äitinsä äärelle, kaikilla kasvot etelään päin. Äidin ja tyttären kyyneleistä kasvoi kirkasvetinen Kilpisjärvi nykyiseen mittaansa."
"Olen joulupäivänä hiihtänyt Terbmisvaaran huipulle. Maisema on pehmeä, etelän taivas punertaa ja pohjoinen on syvänsininen. Värit vaihtuvat joka hetki. Hämäryys tiivistyy. Edessäni on Käsivarren maisema herkimmillään, Haltin valkeat rinteet pohjoisessa, Ropi kaukana etelässä ja kolmen valtakunnan lukemattomat tunturit ympärilläni. Kaukaisista kaupungeista saapuneet vieraat ovat löytäneet todellisen joulun ja joulumaan. Sinun maasi. Olen vuosia samonnut näitä tuntureita ja oppinut kunnioittamaan luontoa. Tänä päivänä omistan ajatukseni tämän maan suurelle miehelle, Aslakalle, hänen uskolliselle ahkulleen ja saamelaisille. Me keräämme huippuja ja merkitsemme kilometrit kirjoihimme. Kuinka mitätöntä se onkaan tämän kaiken keskellä, missä miehet ja naiset vaeltavat koko elämänsä piirtämättä siitä merkkiäkään kirjoihinsa.
Aslak Juuso, sinä kasvoit minulle suureksi. Opin kunnioittamaan sinua kuin tuntureita. Kerroit taruja, kerroit maahisten maailmoista. Opin tuntemaan Lapin sisimmän. Olit valmis kertomaan niille sadoille, joita opastin tuntureillasi. Minulla oli onni kulkea kanssasi, nähdä työsi tuloksia, taivaltaa pätkä sinun ja ahkun pitkää polkua. Suuri joukko Käsivarren vaeltajia kunnioittaa sinun muistoasi. He ovat kulkeneet portista ja lukeneet toivotuksesi, "Mene terveenä perille". Muistosi elää poluillamme, Aslak Juuso.
Terbmisjärven tunturituvalla
jouluna 1969"
October 2, 2019
Hyviä tarinoita Yliperältä. Antaa perspektiiviä ennen ja jälkeen oman reissun. Pitänee lähteä vielä uudestaan.
August 18, 2021
Tarinat ovat varsin hyviä, mutta kovin on lyhykäinen ja sitä myötä kapea otanta Käsivarren historiaa sekä tarinoita.
Displaying 1 - 3 of 3 reviews