Alexander Stubb's Blog, page 13

Presidentti Stubb valtiovierailulla Tansaniassa

Tasavallan presidentti Alexander Stubb ja hänen puolisonsa Suzanne Innes-Stubb vierailivat Tansaniassa 14.–16. toukokuuta 2025. Valtiovierailu juhlisti Suomen ja Tansanian diplomaattisuhteiden 60-vuotista taivalta.

Keskiviikko 14. toukokuuta, Dar es Salaam

Julius Nyereren kansainvälinen lentoasema. Lapset ojentavat presidenttiparille tervetulotoivotuksena kukat lentokentällä. Kentällä on presidenttiparia vastassa tanssijoita ja laulajia, jotka heiluttavat pieniä Suomen lippuja musiikin tahtiin. Dar es Salaamissa on huomattavasti lämpimämpää ja kosteampaa kuin Nairobissa, josta lento saapui. 

State House. Tansanian presidentti Samia Suluhu Hassan kävelee punaisen maton päähän vastaanottamaan tasavallan presidenttiä. Presidentit kättelevät Ikulun pihalla ja siirtyvät korokkeelle. Valtiovierailun seremonioihin kuuluvat Tansaniassakin kansallislaulut, kunniavartion tarkastus, delegaatioiden tervehdys ja vieraskirjan allekirjoitus sekä yhteiskuva. Katso tallenne vastaanottoseremonioista.

State House eli swahiliksi ”Ikulu” sijaitsee aivan Intian valtameren rannassa. Kevyt tuuli mereltä viilentää aavistuksen verran, lämpöasteita on 35.

Noin tunnin kestäneissä kahdenvälisissä keskusteluissa presidentit puhuivat Suomen ja Tansanian kahdenvälisistä suhteista, geopoliittisista muutoksista, globaaleista haasteista ja niiden vaikutuksista Afrikan maihin ja Eurooppaan. 

Valtiovierailuseurueeseen kuuluvat myös kansanedustaja, eduskunnan Kenia-ystävyysryhmän puheenjohtaja Saara-Sofia Sirén ja kansanedustaja, eduskunnan globaaliryhmän varapuheenjohtaja Inka Hopsu.

Lehdistötilaisuus. ”On suuri kunnia olla täällä juhlistamassa diplomaattisuhteittemme 60-vuotisjuhlavuotta. Olemme olleet pitkäaikaisia kumppaneita ja tämä vierailu vahvistaa yhteistä sitoutumistamme suhteittemme laajentamiseen, kohti monialaisempaa kumppanuutta”, presidentti Stubb sanoo. ”Uskomme vahvasti tasa-arvoiseen kumppanuuteen liiketoiminnassa ja kauppavaihdossa – kuin myös maailmanpolitiikassa”. 

Presidentti toteaa, että Tansanialla on erityinen paikka suomalaisten sydämessä. Syitä on monia, mutta yksi on presidentti Martti Ahtisaari, joka toimi Tansaniassa suurlähettiläänä 1970-luvulla.

Juhlapäivällinen. Ensimmäinen päivä päättyy presidentti Suluhu Hassanin emännöimään juhlapäivälliseen Ikulussa.

Torstai 15. toukokuuta, Dar es Salaam

President Martti Ahtisaari Legacy -seminaari. ”Tansanialla oli Martin elämässä ja uralla aivan erityinen merkitys. Monella tapaa hänen uransa rauhanvälittäjänä alkoi juuri täältä”, presidentti Stubb sanoo seminaarissa pitämässään puheessa. 

Presidentti Ahtisaari nimitettiin Suomen suurlähettilääksi Dar es Salaamiin vuonna 1973, jossa tehtävässä hän toimi neljä vuotta. 

”Martissa empatia ja optimismi yhdistyivät raakaan realismiin. Hän näki maailman sellaisena kuin se oli ja toimi tilanteen mukaisesti.” 

Seminaarin järjestää CMI – Martti Ahtisaari Peace Foundation -rauhanvälitysjärjestö, Suomen Tansanian-suurlähetystö sekä Tansanian ulkoministeriö. 

Puhe Martti Ahtisaari Legacy -seminaarissa Dar es Salaamissa, Tansaniassa 15.5.2025 Videotallenne seminaarista

Heti seminaarin jälkeen presidentti Stubb puhuu YK:n kehitysohjelma UNDP:n Innovation Week -konferenssissa, jonka pitopaikka myös Julius Nyerere- kokouskeskus.

Haastattelut. Presidentti Stubbia haastattelevat tansanialaiset TBC TV One ja The Citizen/Mwananchi-lehti.

Lounaskeskustelu. Suomen Tansanian-suurlähettiläs Theresa Zitting järjestää virka-asunnollaan lounaskeskustelun geopolitiikasta ja konflikteista. Lounaalla on mukana muun muassa Tansanian ulkoministeri Mahmoud Thabit Kombo. 

Ennen lounasta presidentti, suurlähettiläs ja Tansanian ulkoministeri käyvät saunalla. Virka-asunnon saunan on vihkinyt vuonna 1997 presidentti Ahtisaari yhdessä silloisen Tansanian presidentti Mkapan kanssa. Molempien jalanjäljet on ikuistettu saunan sisäänkäynnin viereen sementtiin. 

Tansanian kansallismuseo. Museon pääjohtaja johdattaa johdattaa presidentti Stubbin kierrokselle läpi museon kokoelmien.

Museokierroksen päätteeksi presidentti luovuttaa kansallismuseolle valokuvalahjan Suomen ja Tansanian presidenttien välisistä kohtaamisista vuosien varrelta. Kiitospuheessaan presidentti korostaa, että Tansanian itsenäistymisestä lähtien Suomen ja Tansanian välillä on vallinnut keskinäiseen kunnioitukseen ja ystävyyteen perustuva suhde. 

Suurlähettilään vastaanotto. Suomen Tansanian-suurlähettiläs Theresa Zitting emännöi vastaanoton valtiovierailun kunniaksi. Ennen vastaanottoa presidenttipari tapaa Suomessa aiemmin opiskelleita tansanialaisia sekä Tansaniassa asuvia, yhteistyöhankkeissa työskenteleviä suomalaisia.

Perjantai 16. toukokuuta, Dar es Salaam

Yritysseminaari. Presidentti puhuu Business Finlandin järjestämässä terveydenhoitoon ja rakennettuun ympäristöön keskittyvään yritysseminaarissa. 

Kuten Keniassa, myös Tansaniassa valtiovierailuseurueeseen kuuluu yritysvaltuuskunta. Yksi matkan tavoitteista on auttaa suomalaisyrityksiä Itä-Afrikan markkinoilla. ”Mukanani on suomalaisia yrityksiä muun muassa terveydenhuollon, ICT:n ja energiateollisuuden toimialoilta. Kenian ja Tansanian taloudet kasvavat ja väestö on nuorta. Maiden sijainti on strateginen. Mahdollisuuksia on paljon”, presidentti Stubb sanoo.

Kasvitieteellinen puutarha. Presidentti Stubb julkistaa yhdessä Tansanian luonnonvara- ja turismiministeri Pindi H. Chanan kanssa kahdenvälisen FORLAND-metsähankkeen Dar es Salaamin kasvitieteellisessä puutarhassa. Hankkeen tavoitteena on kestävä ja osallistava metsätalous. Puheessaan presidentti korostaa, että Suomessa on maailman parasta metsäasiantuntemusta.

Vierailun aluksi presidentit ja ministeri istuttavat hankkeen kunniaksi puun kasvitieteelliseen puutarhaan.

Machinga Complex -markkinapaikka. Presidenttipari tutustuu markkinapaikkaan, jossa toimii noin 500 naisyrittäjää. Yrittäjät harjoittavat monenlaista liiketoimintaa, kuten kankaiden, vaatteiden, vihannesten ja kenkien myyntiä. UN Womenin toteuttamassa hankkeessa vahvistetaan naisten poliittista ja taloudellista osallistumista muun muassa yrittäjyyskoulutuksella.

Lähtöseremoniat. Tansanian presidentti Samia Suluhu Hassan hyvästelee State Housen pihalla presidentti Stubbin. Valtiovierailu päättyy. 

Tasavallan presidentin puolisolla Suzanne Innes-Stubbilla oli erillisohjelmaa presidenttiparin yhteisen ohjelman lisäksi. Torstaina 15. toukokuuta Innes-Stubb vieraili Sansibarissa, jossa hän tapasi muun muassa Sansibarin presidentin puolison Mariam Mwinyin, tasa-arvoasioista vastaavan ministerin sekä naisten ja tyttöjen oikeuksien suojeluun keskittyvien järjestöjen toimijoita ja YK:n väestörahasto UNFPA:n edustajia. Perjantaina 16. toukokuuta Innes-Stubb vieraili kestävään kehitykseen keskittyvässä Uongozi-instituutissa, jossa hän osallistuu valmistujaisjuhlaan ja piti puheenvuoron.

Kuvia FlickrissäTasavallan presidentti Alexander Stubbin puhe Martti Ahtisaari Legacy ‑seminaarissa Dar es Salaamissa, Tansaniassa 15.5.2025

Puheen alkuperäinen kieli on englanti Muutosvarauksin Arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat, hyvät Martin ystävät Minulle on suuri kunnia ja etuoikeus olla täällä Tansaniassa jakamassa muistoja Martista ihmisten kanssa, jotka ovat työskennelleet hänen kanssaan eri vuosikymmenillä. Tansanialla oli Martin elämässä ja uralla aivan erityinen merkitys. Monella tapaa hänen uransa rauhanvälittäjänä alkoi juuri täältä. *** Martti…

Lue lisää: Tasavallan presidentti Alexander Stubbin puhe Martti Ahtisaari Legacy ‑seminaarissa Dar es Salaamissa, Tansaniassa 15.5.2025Presidentti Stubb valtiovierailulla Keniassa

Tasavallan presidentti Alexander Stubb ja hänen puolisonsa Suzanne Innes-Stubb vierailivat Keniassa 12.–14. toukokuuta 2025. Valtiovierailu juhlisti Suomen ja Kenian diplomaattisuhteiden 60-vuotista taivalta. Maanantai 12. toukokuuta, Nairobi Vastaanottoseremoniat Nairobissa. Kenian presidentti William Ruto vastaanottaa presidenttiparin State Housen, presidentin virka-asunnon edessä. Suomen ja Kenian kansallishymnien jälkeen on vuorossa 21 tykinlaukausta valtiovierailun kunniaksi. Presidentti Stubb tarkastaa kunniakomppanian ja…

Lue lisää: Presidentti Stubb valtiovierailulla Keniassa

The post Presidentti Stubb valtiovierailulla Tansaniassa appeared first on Presidentti.

Presidentti Stubb keskusteli Kanadan pääministeri Marc Carneyn kanssa

Tasavallan presidentti Alexander Stubb kävi puhelinkeskustelun Kanadan pääministeri Mark Carneyn kanssa perjantaina 16. toukokuuta 2025.

Presidentti ja pääministeri keskustelivat Suomen ja Kanadan välisen yhteistyön vahvistamisesta talouden ja turvallisuuden aloilla.

Presidentti korosti Kanadan asemaa Suomelle tärkeänä liittolaisena, joita yhdistää arktinen sijainti sekä arvopohja.

Presidentti Stubbin mukaan Suomi ja Kanada jatkavat vankkumatonta tukea Ukrainalle sekä toimia, joilla lisätään painetta Venäjää kohtaan täyden tulitauon saavuttamiseksi ilman ehtoja.

The post Presidentti Stubb keskusteli Kanadan pääministeri Marc Carneyn kanssa appeared first on Presidentti.

Kyproksen presidentti työvierailulle Suomeen

Tasavallan presidentin kanslia
Tiedote 33/2025
15.5.2025

Kyproksen presidentti Nikos Christodoulides tekee työvierailun Suomeen 22.–23. toukokuuta 2025. Vierailua isännöi tasavallan presidentti Alexander Stubb.

Työvierailu käynnistyy torstaina 22. toukokuuta Presidentinlinnassa. Suomen ja Kyproksen kahdenvälisten suhteiden lisäksi presidentit keskustelevat muun muassa Euroopan kokonaisturvallisuudesta, Venäjän laittomasta hyökkäyssodasta Ukrainassa sekä Itäisen Välimeren ja Lähi-idän alueellisista tilanteista. Keskusteluiden päätteeksi presidentit pitävät yhteisen lehdistötilaisuuden.

Presidentti Christodoulides tapaa vierailunsa aikana myös eduskunnan puhemies Jussi Halla-ahon ja pääministeri Petteri Orpon.

The post Kyproksen presidentti työvierailulle Suomeen appeared first on Presidentti.

Tasavallan presidentti Alexander Stubbin puhe Martti Ahtisaari Legacy ‑seminaarissa Dar es Salaamissa, Tansaniassa 15.5.2025

Puheen alkuperäinen kieli on englanti

Muutosvarauksin

Arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat, hyvät Martin ystävät

Minulle on suuri kunnia ja etuoikeus olla täällä Tansaniassa jakamassa muistoja Martista ihmisten kanssa, jotka ovat työskennelleet hänen kanssaan eri vuosikymmenillä. Tansanialla oli Martin elämässä ja uralla aivan erityinen merkitys. Monella tapaa hänen uransa rauhanvälittäjänä alkoi juuri täältä.

***

Martti nimitettiin Suomen suurlähettilääksi Dar es Salaamiin vuonna 1973 ja hän asui täällä neljä vuotta. Tuona aikana hän oppi tuntemaan Tansanian ja sen kansan erittäin hyvin. Hän loi myös vahvat, luottamukselliset suhteet moniin itsenäisyysliikkeisiin ja niiden johtajiin, mukaan lukien Namibiassa toimiva SWAPO. Näillä suhteilla oli keskeinen merkitys, kun YK:n pääsihteeri nimitti Ahtisaaren YK:n Namibia-valtuutetuksi tammikuussa 1977. Heinäkuussa 1978 YK:n pääsihteeri nimitti Ahtisaaren erityisedustajakseen Namibiaan. Siitä tuli hänen ensimmäinen rauhanvälittäjän tehtävänsä.

Dar es Salaamissa vietettyjen vuosien jälkeen Martti ehti toimi rauhanvälittäjänä kuudella eri vuosikymmenellä. Hänen rauhanvälittäjän tehtävänsä ulottuivat kolmelle eri mantereelle, Afrikkaan, Aasiaan ja Eurooppaan. Näitä tehtäviä hän ehti hoitaa kolmessa eri asemassa: YK:n edustajana, Suomen presidenttinä sekä yksityishenkilönä CMI:n puheenjohtajan roolissa (CMI tunnettiin aiemmin nimellä Crisis Management Initiative, nykyään Martti Ahtisaari Peace Foundation).

Hänen kolme suurinta saavutustaan olivat Namibiassa, Acehissa ja Kosovossa solmitut rauhansopimukset. Vaikka kaikki nämä prosessit olivat hyvin lähellä Martin sydäntä, Namibialla – ja Afrikalla laajemminkin – oli kenties merkittävin vaikutus hänen uransa ja ajattelunsa kannalta. Acehin ja Kosovon prosesseja sovitellessaan Martti oli jo erittäin kokenut diplomaatti. Siihen mennessä hän oli oppinut, kuinka ratkaisevaa osaa oikea ajoitus näyttelee rauhanvälitystyössä. Kun hän vastaanotti tehtävän YK:n pääsihteerin erityisedustajana Namibiassa suhteellisen nuorena diplomaattina, monien asiantuntijoiden ja johtajien mielestä tehtävä oli mahdoton.

Martti itse sanoi, että yksi hänen päätehtävistään Namibiassa oli kiertää Afrikan pääkaupunkeja kahdesti vuodessa ja palata sitten New Yorkiin raportoimaan edistymisestä, joka usein oli vähäistä. Jos joku muu olisi sanonut saman, se olisi saattanut kuulostaa hieman kyyniseltä. Martti kuitenkin onnistui ilmaisemaan asian tavalla, joka oli täynnä optimismia. Juuri tämä taito nähdä toivoa paikoissa ja asioissa, joissa muut eivät sitä nähneet, teki Martista poikkeuksellisen rauhanvälittäjän.

***

Haluaisin seuraavaksi tarkastella Martti Ahtisaarta ja hänen uraansa kolmesta eri näkökulmasta: Marttia ihmisenä, rauhanvälityksen ammattilaisena ja osana nykyhistoriaa.

***

Ihmisenä kuvailisin Marttia kolmella sanalla: empatia, optimismi ja realismi.

Itseään Martti kuvaili usein ikuisena evakkona. Hän syntyi Karjalassa ja joutui jättämään kotinsa pienenä poikana Neuvostoliiton hyökättyä Suomeen. Tämä todennäköisesti vaikutti hänen persoonaansa ja maailmankuvaansa ja teki hänestä poikkeuksellisen empaattisen ihmisen. Hän kykeni ymmärtämään konfliktin osapuolten tunteita ja muodostamaan syvän yhteyden hyvin erilaisiin ihmisiin.

Ikuisesta evakkoudesta huolimatta Martista ei tullut kyynistä tai katkeraa. Päinvastoin. Hän uskoi, että optimismi ei ole vain asenne vaan myös menetelmä. Hän ymmärsi, että se, miten näemme asiat, vaikuttaa merkittävästi siihen, miten ne lopulta järjestyvät. Tämä oli hänen lähestymistapansa myös silloin, kun hän työskenteli yli kymmenen vuoden ajan eri tehtävissä Namibian itsenäistymisen puolesta, vaikka muut eivät uskoneet itsenäisyyttä edes mahdolliseksi.

Martissa empatia ja optimismi yhdistyivät raakaan realismiin. Hän näki maailman sellaisena kuin se oli ja toimi tilanteen mukaisesti. Näiden ominaisuuksien yhdistelmä teki hänestä poikkeuksellisen rauhanvälittäjän. Konfliktien molemmat osapuolet ja kansainvälinen yhteisö luottivat häneen. Martti ymmärsi, että luottamusta voi rakentaa ja että sitä on käytettävä viisaasti. Useimmiten Martti oli hyvin rento, joustava ja hauska. Hän osasi kuitenkin valita juuri ne kysymykset ja tilanteet, joissa osapuolille oli kerrottava, mikä on realistista ja mikä ei. Mutta noinakin hetkinä hän osasi ilmaista epämiellyttävät tosiasiat tavalla, joka tuntui melkein lahjalta viestin vastaanottajille.

***

Martti oli todellinen ammattilainen. Siksi onkin ironista, että hän ei koskaan nähnyt itseään rauhanvälittäjänä. Itse hän sanoi olevansa vain ’honest broker’, rehellinen välittäjä. Näin ollen hän otti alusta alkaen hyvin selkeän ja periaatteellisen kannan tavoitteelleen. Vasta sen jälkeen hän alkoi selvittää, mitä annetuissa puitteissa olisi mahdollista saavuttaa.

Namibiassa ja Kosovossa tavoitteena oli näiden maiden itsenäisyys. Indonesiassa prosessin lähtökohtana oli Acehin maakunnan autonomia. Heti alussa Martti ilmaisi selkeästi, että tämä oli ainoa asia, jota hän olisi valmis keskustelemaan. Jos osapuolet halusivat keskustella itsenäisyydestä, heidän olisi etsittävä toinen välittäjä. Martin mielestä paras tapa saavuttaa osapuolten luottamus oli olla täysin avoin omista aikeistaan, jotta osapuolet saattoivat päättää, oliko hän tehtävään sopiva.

Nämä periaatteelliset kannat eivät olleet ideologisia. Ne olivat ennemminkin raakoja reaalipoliittisia arvioita tilanteesta. Martille rauhanprosessin onnistumisen edellytys oli suurvaltojen yhtenäisyys, joka määrittää prosessin perusparametrit. Ilman suurvaltojen konsensusta kestävä rauha ei ole realistinen.

Samalla Martin ehdottomana periaatteena oli, että vain konfliktin osapuolet voivat solmia rauhan. Rauhanvälittäjä – tai Martin tapauksessa rehellinen välittäjä – voi auttaa osapuolia tutkimaan rauhan ehtoja, mutta konfliktin osapuolten on tehtävä lopulliset päätökset. Tämä on ainoa tapa varmistaa rauhan kestävyys.

Nämä parametrit olivat keskeisiä kaikissa Martin merkittävissä tehtävissä. Lähtökohtana oli löytää ratkaisu, joka olisi mahdollisimman reilu ja tuntuisi oikeudenmukaiselta siitä huolimatta, että se oli löydettävä reaalipolitiikan asettamissa rajoissa. Acehissa tämä johti autonomian eri osa-alueiden maksimointiin antamatta kenellekään täyttä itsenäisyyttä. Kosovossa tämä puolestaan tarkoitti sopimusmallia, jossa Kosovon perustuslaissa annettiin Serbian kanssa samanmielisille ja Kosovon itsenäisyyttä vastustaneille serbivähemmistöille varsin laajat vähemmistöoikeudet.

***

Vaikka jotkin ominaisuudet ja menetelmät ovat yleismaailmallisia, presidentti Ahtisaaren työ on myös osa lähihistoriaa.

Namibian itsenäistyminen liittyy läheisesti kylmän sodan ja apartheidin päättymiseen. Kun Neuvostoliitto romahti, ideologioiden välinen taistelu menetti merkityksensä, ainakin joksikin aikaa. Oli enemmän tilaa miettiä, mikä todella oli hyväksi ihmisille ja heidän tulevaisuudelleen. Acehin rauhansopimus allekirjoitettiin World Trade Centerin terrori-iskujen sekä Afganistanin ja Irakin sotien jälkimainingeissa. Tuohon aikaan vallitsi vahva maailmanlaajuinen yksimielisyys siitä, että valtiosta riippumattomien aseellisten toimijoiden muodostamaa uhkaa oli rajoitettava. Kosovon asemaa koskeva prosessi vuosina 2006–2007 osui ajankohtaan, jolloin Yhdysvaltojen, Euroopan ja Venäjän suhteet alkoivat murentua.

***

Martin uran menestyksellisimmät saavutukset ajoittuvat aikaan, jolloin uskoimme globaaleihin monenkeskisiin instituutioihin ja yhteisesti sovittuihin sääntöihin enemmän kuin nykyään. Voisi jopa kysyä, kuinka merkityksellisiä nämä kokemukset ovat nykyajan rauhanprosesseille. YK:n erityislähettilään asema 2000-luvun alussa oli hyvin erilainen kuin mykyään. Monimutkaisuus ja epävarmuus ovat lisääntyneet, ja rauhanprosessit sekavampia kuin koskaan.

Itse sanoisin kuitenkin, että nuo opit ovat tärkeämpiä kuin koskaan. Martti ei koskaan korostanut asemaansa. Hän puhui aina hänelle annetuista tehtävistä. Tarve kohdella ihmisiä arvokkaasti, ymmärtää vallitsevan tilanteen rajoitukset ja mahdollisuudet sekä tarve löytää toimivat ratkaisut ihmisten aiheuttamiin ongelmiin ovat yleismaailmallisia taitoja ja ominaisuuksia. Niitä tarvitsevat kaikki, jotka ovat saaneet tehtäväkseen työskennellä yhteisen hyvän puolesta.

Kiitos!

Käännöstä on päivitetty 15.5.2025 klo 14.15.

The post Tasavallan presidentti Alexander Stubbin puhe Martti Ahtisaari Legacy ‑seminaarissa Dar es Salaamissa, Tansaniassa 15.5.2025 appeared first on Presidentti.

Tasavallan presidentti Alexander Stubbin puhe Martti Ahtisaari Legacy -seminaarissa Dar es Salaamissa, Tansaniassa 15.5.2025

Puheen alkuperäinen kieli on englanti

Muutosvarauksin

Arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat, hyvät Martin ystävät

Minulle on suuri kunnia ja etuoikeus olla täällä Tansaniassa jakamassa muistoja Martista ihmisten kanssa, jotka ovat työskennelleet hänen kanssaan eri vuosikymmenillä. Tansanialla oli Martin elämässä ja uralla aivan erityinen merkitys. Monella tapaa hänen uransa rauhanvälittäjänä alkoi juuri täältä.

***

Martti nimitettiin Suomen suurlähettilääksi Dar es Salaamiin vuonna 1973 ja hän asui täällä neljä vuotta. Tuona aikana hän oppi tuntemaan Tansanian ja sen kansan erittäin hyvin. Hän loi myös vahvat, luottamukselliset suhteet moniin itsenäisyysliikkeisiin ja niiden johtajiin, mukaan lukien Namibiassa toimiva SWAPO. Näillä suhteilla oli keskeinen merkitys, kun YK:n pääsihteeri nimitti Ahtisaaren YK:n Namibia-valtuutetuksi tammikuussa 1977. Heinäkuussa 1978 YK:n pääsihteeri nimitti Ahtisaaren erityisedustajakseen Namibiaan. Siitä tuli hänen ensimmäinen rauhanvälittäjän tehtävänsä.

Dar es Salaamissa vietettyjen vuosien jälkeen Martti ehti toimi rauhanvälittäjänä kuudella eri vuosikymmenellä. Hänen rauhanvälittäjän tehtävänsä ulottuivat kolmelle eri mantereelle, Afrikkaan, Aasiaan ja Eurooppaan. Näitä tehtäviä hän ehti hoitaa kolmessa eri asemassa: YK:n edustajana, Suomen presidenttinä sekä yksityishenkilönä CMI:n puheenjohtajan roolissa (CMI tunnettiin aiemmin nimellä Crisis Management Initiative, nykyään Martti Ahtisaari Peace Foundation).

Hänen kolme suurinta saavutustaan olivat Namibiassa, Acehissa ja Kosovossa solmitut rauhansopimukset. Vaikka kaikki nämä prosessit olivat hyvin lähellä Martin sydäntä, Namibialla – ja Afrikalla laajemminkin – oli kenties merkittävin vaikutus hänen uransa ja ajattelunsa kannalta. Acehin ja Kosovon prosesseja sovitellessaan Martti oli jo erittäin kokenut diplomaatti. Siihen mennessä hän oli oppinut, kuinka ratkaisevaa osaa oikea ajoitus näyttelee rauhanvälitystyössä. Kun hän vastaanotti tehtävän YK:n pääsihteerin erityisedustajana Namibiassa suhteellisen nuorena diplomaattina, monien asiantuntijoiden ja johtajien mielestä tehtävä oli mahdoton.

Martti itse sanoi, että yksi hänen päätehtävistään Namibiassa oli kiertää Afrikan pääkaupunkeja kahdesti vuodessa ja palata sitten New Yorkiin raportoimaan edistymisestä, joka usein oli vähäistä. Jos joku muu olisi sanonut saman, se olisi saattanut kuulostaa hieman kyyniseltä. Martti kuitenkin onnistui ilmaisemaan asian tavalla, joka oli täynnä optimismia. Juuri tämä taito nähdä toivoa paikoissa ja asioissa, joissa muut eivät sitä nähneet, teki Martista poikkeuksellisen rauhanvälittäjän.

***

Haluaisin seuraavaksi tarkastella Martti Ahtisaarta ja hänen uraansa kolmesta eri näkökulmasta: Marttia ihmisenä, rauhanvälityksen ammattilaisena ja osana nykyhistoriaa.

***

Ihmisenä kuvailisin Marttia kolmella sanalla: empatia, optimismi ja realismi.

Itseään Martti kuvaili usein ikuisena evakkona. Hän syntyi Karjalassa ja joutui jättämään kotinsa pienenä poikana Neuvostoliiton hyökättyä Suomeen. Tämä todennäköisesti vaikutti hänen persoonaansa ja maailmankuvaansa ja teki hänestä poikkeuksellisen empaattisen ihmisen. Hän kykeni ymmärtämään konfliktin osapuolten tunteita ja muodostamaan syvän yhteyden hyvin erilaisiin ihmisiin.

Ikuisesta evakkoudesta huolimatta Martista ei tullut kyynistä tai katkeraa. Päinvastoin. Hän uskoi, että optimismi ei ole vain asenne vaan myös menetelmä. Hän ymmärsi, että se, miten näemme asiat, vaikuttaa merkittävästi siihen, miten ne lopulta järjestyvät. Tämä oli hänen lähestymistapansa myös silloin, kun hän työskenteli yli kymmenen vuoden ajan eri tehtävissä Namibian itsenäistymisen puolesta, vaikka muut eivät uskoneet itsenäisyyttä edes mahdolliseksi.

Martissa empatia ja optimismi yhdistyivät raakaan realismiin. Hän näki maailman sellaisena kuin se oli ja toimi tilanteen mukaisesti. Näiden ominaisuuksien yhdistelmä teki hänestä poikkeuksellisen rauhanvälittäjän. Konfliktien molemmat osapuolet ja kansainvälinen yhteisö luottivat häneen. Martti ymmärsi, että luottamusta voi rakentaa ja että sitä on käytettävä viisaasti. Useimmiten Martti oli hyvin rento, joustava ja hauska. Hän osasi kuitenkin valita juuri ne kysymykset ja tilanteet, joissa osapuolille oli kerrottava, mikä on realistista ja mikä ei. Mutta noinakin hetkinä hän osasi ilmaista epämiellyttävät tosiasiat tavalla, joka tuntui melkein lahjalta viestin vastaanottajille.

***

Martti oli todellinen ammattilainen. Siksi onkin ironista, että hän ei koskaan nähnyt itseään rauhanvälittäjänä. Itse hän sanoi olevansa vain ’honest broker’, rehellinen välittäjä. Näin ollen hän otti alusta alkaen hyvin selkeän ja periaatteellisen kannan tavoitteelleen. Vasta sen jälkeen hän alkoi selvittää, mitä annetuissa puitteissa olisi mahdollista saavuttaa.

Namibiassa ja Kosovossa tavoitteena oli näiden maiden itsenäisyys. Indonesiassa prosessin lähtökohtana oli Acehin maakunnan autonomia. Heti alussa Martti ilmaisi selkeästi, että tämä oli ainoa asia, jota hän olisi valmis keskustelemaan. Jos osapuolet halusivat keskustella itsenäisyydestä, heidän olisi etsittävä toinen välittäjä. Martin mielestä paras tapa saavuttaa osapuolten luottamus oli olla täysin avoin omista aikeistaan, jotta osapuolet saattoivat päättää, oliko hän tehtävään sopiva.

Nämä periaatteelliset kannat eivät olleet ideologisia. Ne olivat ennemminkin raakoja reaalipoliittisia arvioita tilanteesta. Martille rauhanprosessin onnistumisen edellytys oli suurvaltojen yhtenäisyys, joka määrittää prosessin perusparametrit. Ilman suurvaltojen konsensusta kestävä rauha ei ole realistinen.

Samalla Martin ehdottomana periaatteena oli, että vain konfliktin osapuolet voivat solmia rauhan. Rauhanvälittäjä – tai Martin tapauksessa rehellinen välittäjä – voi auttaa osapuolia tutkimaan rauhan ehtoja, mutta konfliktin osapuolten on tehtävä lopulliset päätökset. Tämä on ainoa tapa varmistaa rauhan kestävyys.

Nämä parametrit olivat keskeisiä kaikissa Martin merkittävissä tehtävissä. Lähtökohtana oli löytää ratkaisu, joka olisi mahdollisimman reilu ja tuntuisi oikeudenmukaiselta siitä huolimatta, että se oli löydettävä reaalipolitiikan asettamissa rajoissa. Acehissa tämä johti autonomian eri osa-alueiden maksimointiin antamatta kenellekään täyttä itsenäisyyttä. Kosovossa tämä puolestaan tarkoitti sopimusmallia, jossa Kosovon perustuslaissa annettiin Serbian kanssa samanmielisille ja Kosovon itsenäisyyttä vastustaneille serbivähemmistöille varsin laajat vähemmistöoikeudet.

***

Vaikka jotkin ominaisuudet ja menetelmät ovat yleismaailmallisia, presidentti Ahtisaaren työ on myös osa lähihistoriaa.

Namibian itsenäistyminen liittyy läheisesti kylmän sodan ja apartheidin päättymiseen. Kun Neuvostoliitto romahti, ideologioiden välinen taistelu menetti merkityksensä, ainakin joksikin aikaa. Oli enemmän tilaa miettiä, mikä todella oli hyväksi ihmisille ja heidän tulevaisuudelleen. Acehin rauhansopimus allekirjoitettiin World Trade Centerin terrori-iskujen sekä Afganistanin ja Irakin sotien jälkimainingeissa. Tuohon aikaan vallitsi vahva maailmanlaajuinen yksimielisyys siitä, että valtiosta riippumattomien aseellisten toimijoiden muodostamaa uhkaa oli rajoitettava. Kosovon asemaa koskeva prosessi vuosina 2006–2007 osui ajankohtaan, jolloin Yhdysvaltojen, Euroopan ja Venäjän suhteet alkoivat murentua.

***

Martin uran menestyksellisimmät saavutukset ajoittuvat aikaan, jolloin uskoimme globaaleihin monenkeskisiin instituutioihin ja yhteisesti sovittuihin sääntöihin enemmän kuin nykyään. Voisi jopa kysyä, kuinka merkityksellisiä nämä kokemukset ovat nykyajan rauhanprosesseille. YK:n erityislähettilään asema 2000-luvun alussa oli hyvin erilainen kuin mykyään. Monimutkaisuus ja epävarmuus ovat lisääntyneet, ja rauhanprosessit sekavampia kuin koskaan.

Itse sanoisin kuitenkin, että nuo opit ovat tärkeämpiä kuin koskaan. Martti ei koskaan korostanut asemaansa. Hän puhui aina hänelle annetuista tehtävistä. Tarve kohdella ihmisiä arvokkaasti, ymmärtää vallitsevan tilanteen rajoitukset ja mahdollisuudet sekä tarve löytää toimivat ratkaisut ihmisten aiheuttamiin ongelmiin ovat yleismaailmallisia taitoja ja ominaisuuksia. Niitä tarvitsevat kaikki, jotka ovat saaneet tehtäväkseen työskennellä yhteisen hyvän puolesta.

Kiitos!

Käännöstä on päivitetty 15.5.2025 klo 14.15.

The post Tasavallan presidentti Alexander Stubbin puhe Martti Ahtisaari Legacy -seminaarissa Dar es Salaamissa, Tansaniassa 15.5.2025 appeared first on Presidentti.

Presidentti Stubb Tansaniassa

Tasavallan presidentti Alexander Stubb ja hänen puolisonsa Suzanne Innes-Stubb vierailevat Keniassa 12.–14. toukokuuta 2025. Valtiovierailu juhlistaa Suomen ja Kenian diplomaattisuhteiden 60-vuotista taivalta.

Klo 14.15. Julius Nyereren kansainvälinen lentoasema. Kaksi lasta ojentaa presidenttiparille tervetulotoivotuksena kukat lentokentällä. Kentällä on vastassa tanssijoita ja laulajia, jotka heiluttavat pieniä Suomen lippuja musiikin tahtiin. Dar es Salaamissa on huomattavasti lämpimämpää ja kosteampaa kuin Nairobissa, josta lento saapui. 

Klo 16.19. State House. State House eli swahiliksi ”Ikulu” sijaitsee aivan Intian valtameren rannassa. Kevyt tuuli mereltä viilentää aavistuksen verran, mikä on tarpeen, sillä lämpöasteita on 35.

Tansanian presidentti Samia Suluhu Hassan kävelee punaisen maton päähän vastaanottamaan tasavallan presidenttiä. Presidentit kättelevät Ikulun pihalla. Valtiovierailun seremonioihin kuuluvat Tansaniassakin kansallislaulut, kunniavartion tarkastus, delegaatioiden tervehdys ja vieraskirjan allekirjoitus sekä yhteiskuva. Katso tallenne vastaanottoseremonioista.

Noin tunnin kestäneissä kahdenvälisissä keskusteluissa presidentit puhuivat Suomen ja Tansanian kahdenvälisistä suhteista, geopoliittisista muutoksista, globaaleista haasteista ja niiden vaikutuksista Afrikan maihin ja Eurooppaan. 

18.39. Lehdistötilaisuus. ”On suuri kunnia olla täällä juhlistamassa diplomaattisuhteittemme 60-vuotisjuhlavuotta. Olemme olleet pitkäaikaisia kumppaneita ja tämä vierailu vahvistaa yhteistä sitoutumistamme suhteittemme laajentamiseen, kohti monialaisempaa kumppanuutta”, presidentti Stubb sanoi lehdistötilaisuudessa. ”Uskomme vahvasti tasa-arvoiseen kumppanuutteen liiketoiminnassa ja kauppavaihdossa – kuin myös maailmanpolitiikassa”. 

Presidentti totesi, että Tansanialla on erityinen paikka suomalaisten sydämessä. Syitä on monia, mutta yksi on presidentti Martti Ahtisaari, joka toimi Tansaniassa suurlähettiläänä 1970-luvulla.

19.14. Juhlapäivällinen. Ensimmäisen päivän päättyy presidentti Suluhu Hassanin emännöimään juhlapäivälliseen.

Kenian presidentti William Ruto ja hänen puolisonsa Rachel Ruto vastaanottivat tasavallan presidentti Alexander Stubbin ja hänen puolisonsa Suzanne Innes-Stubbin valtiovierailulle Keniaan Nairobissa 12. toukokuuta 2025. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

[image error]

Lisää kuvia Flickrissä

Lue lisää Tansanian-vierailun ohjelmasta ja valtiovierailusta Keniaan:

Presidentti Stubb valtiovierailulle Tansaniaan

Tasavallan presidentti Alexander Stubb ja hänen puolisonsa Suzanne Innes-Stubb vierailevat Tansaniassa 14.–16. toukokuuta 2025. Valtiovierailu juhlistaa Suomen ja Tansanian diplomaattisuhteiden 60-vuotista taivalta. Presidentti Stubb tapaa Tansanian presidentti Samia Suluhu Hassanin Dar es Salaamissa keskiviikkona 14. toukokuuta. Presidentit keskustelevat Suomen ja Tansanian kahdenvälisistä suhteista, geopoliittisista muutoksista, globaaleista haasteista ja niiden vaikutuksista Afrikan maihin ja Eurooppaan. Ensimmäisen päivän…

Lue lisää: Presidentti Stubb valtiovierailulle TansaniaanPresidentti Stubb valtiovierailulla Keniassa

Tasavallan presidentti Alexander Stubb ja hänen puolisonsa Suzanne Innes-Stubb vierailivat Keniassa 12.–14. toukokuuta 2025. Valtiovierailu juhlisti Suomen ja Kenian diplomaattisuhteiden 60-vuotista taivalta. Maanantai 12. toukokuuta, Nairobi Kello 10.57. Vastaanottoseremoniat Nairobissa. Kenian presidentti William Ruto vastaanottaa presidenttiparin State Housen, presidentin virka-asunnon edessä. Suomen ja Kenian kansallishymnien jälkeen on vuorossa 21 tykinlaukausta valtiovierailun kunniaksi. Presidentti Stubb tarkastaa…

Lue lisää: Presidentti Stubb valtiovierailulla Keniassa

The post Presidentti Stubb Tansaniassa appeared first on Presidentti.

Tasavallan presidentti Alexander Stubbin puheenvuoro YK:n Nairobin toimistossa Keniassa 14.5.2025

Puheen alkuperäinen kieli on englanti

Muutosvarauksin

Arvoisat suurlähettiläät, hyvät naiset ja herrat

Nykyään monenväliset instituutiot ovat haasteiden ja paineiden kohteena. Ulkosuhteet ovat yhä enemmän transaktioihin perustuvia ja epävakaita. Kansainvälisen oikeuden säännöt ovat koetuksella ja ne kyseenalaistetaan.

Olen usein sanonut, että maailmaa muovaavat kolme valtapiiriä: globaali länsi, globaali itä ja globaali etelä. Näiden vuorovaikutus määrää uuden maailmanjärjestyksen muodon.

Laajasti ottaen globaali länsi haluaa säilyttää nykyisen maailmanjärjestyksen, jonka instituutiot se on rakentanut ja jonka säännöt se on laatinut. Sen on kuitenkin ymmärrettävä, että länsimaisen ylivallan aikakausi on ohi.

Globaali itä haastaa usein nykyisiä instituutioita ja sääntöjä. Se ajaa maailmanjärjestystä, joka vastaa paremmin sen etuja ja mieltymyksiä.

Globaali etelä on tietenkin yksinkertaistettu käsite, koska se on hyvin monimuotoinen. Se koostuu noin 125 maasta Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa.

Teesini on, että maailmanjärjestyksen suunnan määrää globaali etelä. Maailman ollessa myllerryksessä sillä on mahdollisuus hyödyntää vaikutusvaltaansa.

Lännen osalta olen ehdottanut, että meidän on omaksuttava niin sanottu arvopohjainen realismi.

Meidän on nojauduttava meille tärkeisiin arvoihin, kuten demokratiaan ja ihmisoikeuksiin. Samalla meidän on hyväksyttävä se tosiasia, että vallan tasapaino on muuttumassa.

Meidän on hahmoteltava globaalia järjestelmää, jossa kansainväliset normit eivät ole vain etelän hyväksymiä, vaan myös sen luomia.

***

Aikamme suuret haasteet eivät tunne rajoja: ilmastonmuutos, konfliktit, muuttoliike, teknologinen murros, köyhyys. Mikään maa ei voi ratkaista näitä yksin. Tarvitsemme vahvoja kansainvälisiä instituutioita, joiden on vastattava nykypäivän todellisuutta.

Yhdistyneet kansakunnat luo perustan sääntöjen, ei voiman hallitsemalle järjestykselle. YK:n toimielimet, erityisesti turvallisuusneuvosto, ovat kuitenkin kiireellisen uudistuksen tarpeessa. Nykyinen rakenne ei enää vastaa voimasuhteita maailmassa.

Esitin viime syyskuussa YK:n yleiskokouksessa turvallisuusneuvoston uudistamista. Ensinnäkin neuvoston jäsenmäärää olisi lisättävä. Toiseksi aikansa elänyt veto-oikeus olisi lakkautettava. Kolmanneksi olisi jäädytettävä niiden maiden äänioikeus, jotka rikkovat räikeästi YK:n peruskirjaa.

Afrikka olisi jo aikoja sitten ansainnut pysyvän edustuksen YK:n turvallisuusneuvostossa. Uudistetussa neuvostossa olisi oltava kaksi pysyvää jäsentä Afrikasta sekä uusia pysyviä jäseniä Aasiasta ja Latinalaisesta Amerikasta.

Turvallisuusneuvoston uudistaminen on tärkeää, mutta se ei yksinään riitä. Koko YK-järjestelmä on ennennäkemättömän talouskriisin edessä, ja sen on mukauduttava vallitsevaan tilanteeseen.

Kiitän pääsihteeriä hänen aloitteestaan tehostaa YK:n toimintaa. Kannustan Nairobissa toimivia YK:n johtajia tarttumaan haasteeseen. Tavoitteenamme ei pitäisi olla vain YK:n hallinnon keventäminen, vaan YK:n vahvistaminen.

***

YK:n toimisto Nairobissa on ainutlaatuinen. Se on ainoa YK:n päämaja eteläisellä pallonpuoliskolla. Työnne kestävämmän maailman puolesta on äärimmäisen tärkeää. Olen iloinen siitä, että YK:n keskus Nairobissa kasvaa ja sen merkitys vahvistuu. Tavallaan tämä heijastaa myös muuttuvaa globaalia valtatasapainoa.

Suomi on YK:n ympäristöohjelma UNEPin ja YK:n asuinyhdyskuntaohjelma UN-Habitatin vankka tukija. UNEPin toimet ilmastonmuutoksen, luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen sekä saastumisen torjumiseksi ovat ratkaisevan tärkeitä.

UN-Habitat tekee arvokasta työtä kaupungistumisen haasteiden ratkaisemiseksi. Suomella on ilo olla YK-Habitatin pitkäaikainen kumppani näiden tavoitteiden edistämisessä.

***

Suomi on usein ollut tienristeyksessä. Rauhaa rakastavana kansakuntana olemme kuitenkin valinneet yhteistyön ja vuoropuhelun tien.

Ymmärrämme instituutioiden arvon. Olemme omakohtaisesti nähneet, miten ne parhaimmillaan toimivat maamme ja kansalaistemme hyväksi.

Tulevaisuus ei muovaudu itsestään. Se muovautuu valinnoistamme ja kyvystämme toimia yhdessä.

The post Tasavallan presidentti Alexander Stubbin puheenvuoro YK:n Nairobin toimistossa Keniassa 14.5.2025 appeared first on Presidentti.

Presidentti Stubb valtiovierailulla Keniassa

Tasavallan presidentti Alexander Stubb ja hänen puolisonsa Suzanne Innes-Stubb vierailivat Keniassa 12.–14. toukokuuta 2025. Valtiovierailu juhlisti Suomen ja Kenian diplomaattisuhteiden 60-vuotista taivalta.

Maanantai 12. toukokuuta, Nairobi

Kello 10.57. Vastaanottoseremoniat Nairobissa. Kenian presidentti William Ruto vastaanottaa presidenttiparin State Housen, presidentin virka-asunnon edessä. Suomen ja Kenian kansallishymnien jälkeen on vuorossa 21 tykinlaukausta valtiovierailun kunniaksi.

Presidentti Stubb tarkastaa kunniakomppanian ja antaa henkilökohtaisesti punapukuisille sotilaille luvan poistua. Marssimusiikkina soittokunta soittaa myös Muistoja Pohjolasta. Delegaatioiden tervehtimisen, yhteiskuvan ja vieraskirjan allekirjoituksen jälkeen presidenteillä on kahdenväliset keskustelut. Videotallenne vastaanottoseremonioista.

Kello 12.07. Lehdistötilaisuus. Presidentti Stubb ja presidentti Ruto saapuvat delegaatioiden välisten keskustelujen jälkeen median eteen. Ennen tilaisuuden alkamista Suomi ja Kenia allekirjoittavat yhteisymmärryspöytäkirjan kahdenvälisistä poliittisista ja diplomaattisista konsultaatioista sekä  rauhanvälityksen ja konfliktinratkaisun alalla tehtävästä yhteistyöstä. 

Presidentti Stubb totesi olleensa yllättynyt, että valtiovierailu on vasta ensimmäinen, vaikka Suomen ja Kenian suhteet ovat olleet pitkään läheiset. ”Meillä on pitkä historia yhdessä ja olen varma, että meillä on myös hyvä tulevaisuus yhdessä”, presidentti sanoo.

Presidentti totesi, että, että Kenia on vankka monenkeskisen järjestelmän tukija. ”Mutta Kenia on myös maa, jolla on globaali ääni. Kenia on ollut aina yksi rauhan toimija. Videotallenne lehdistötilaisuudesta.

Kello 14.01. Seppeleenlasku. Tasavallan presidentti laskee seppeleen tuntemattomien sotilaiden muistomerkille Uhuru Gardensissa. Seppeleenlaskun jälkeen puhallinorkesteri soittaa Suomen ja Kenian kansallislaulut. Vietetään minuutin hiljainen hetki. 

Uhuru Gardens on Kenian kansallinen muistopuisto, joka perustettiin vuonna 1973 itsenäisyyden kunniaksi. Se sijaitsee samalla paikalla, jossa Kenian itsenäisyys julistettiin keskiyöllä 12.12.1963.

Kello 14.52. Kansalaisjärjestöjen tapaaminen. Pyöreän pöydän keskustelussa presidentti Stubb kuulee kansalaisjärjestöjen näkemyksiä Kenian yhteiskunnasta ja kehityksestä. Tapaamiseen osallistuu hyvää hallintoa, mediavapautta sekä naisten ja nuorten asemaa ajavien järjestöjen edustajia. ”Keskustelimme korruptiosta ja ihmisoikeuksista, naisiin kohdistuvasta väkivallasta ja nuorten poliittisesta osallistumisesta. Puhuimme myös median vapaudesta ja disinformaation haasteista. Avoin ja aktiivinen kansalaisyhteiskunta on toimivan liberaalin demokratian kulmakivi. Sitä tulee vaalia ja kehittää”, presidentti Stubb sanoi. 

Kello 16.42. Haastattelut. Kaksi kenialaista TV-kanavaa, Citizen TV ja Nation Media Group haastattelevat presidentti Stubbia. Keniassa kiinnostaa erityisesti suomalainen koulutus ja Suomen onnellisuus. 

Kello 19.15. Juhlapäivällinen. Kenian presidentti William Ruto ja puoliso Rachel Ruto isännöivät State Housella juhlapäivällisen valtiovierailun kunniaksi. Presidenttiparin lisäksi päivälliselle osallistuu koko Suomen delegaatio ja yritysvaltuuskunta. Molemmat presidentit pitävät juhlapuheet. 

Tiistai 13. toukokuuta, Nairobi

Kello 6.32. Aamulenkki Karura-metsässä. Presidentti Stubbin seuraksi liittyi joukko kenialaisia ammattijuoksijoita, muun muassa kultamitalin Helsingin MM-kisojen 5000 metrillä voittanut Benjamin Limo. Alkuveryttelyn jälkeen juostiin noin kymmenen kilometrin lenkki. Edellisen illan sateen jäljiltä polut olivat paikoitellen savisia, mutta muuten hyvässä kunnossa. Karura-metsässä on tilaa juosta, sillä suojelualue on tuhannen hehtaarin kokoinen.

Kello 9.00. Yritysseminaari. Presidentti Stubb avaa Business Finlandin järjestämän yritysseminaarin. Seminaarin painopisteenä on rakennettu ympäristö ja terveyssektori.

Kello 10.00. Yleisöluento Nairobin yliopistolla. Geopolitiikka ja muuttuva maailmanjärjestys ovat presidentti Stubbin aiheina. Luennon lopuksi presidentti keskustelee opiskelijoiden kanssa. Katso luennon tallenne.

Kello 11.31. Matatu. Presidenttipari hyppää matatuun, pikkubussiin, joka on kenialaisten suosima joukkoliikenneväline. Tämä matatu on Nairobin-suurlähetystön toimesta koristeltu Suomi-aiheilla. 

Kello 12.10. Työlounas. Lounaskeskustelussa mukana ulkopolitiikan asiantuntijoita: eurooppalaisia suurlähettiläitä ja järjestöjen edustajia. Aiheina Itä-Afrikan poliittiset dynamiikat, alueellinen integraatio ja konfliktit. 

Kello 14.05. Nuorten ammatillinen koulutus. Presidentti Stubb vierailee nuorille ammatillista koulutusta Nairobissa tarjoavaassa oppilaitoksessa, joka on mukana Suomen ulkoministeriön rahoittamassa ammatillisen koulutuksen laatua ja työelämälähtöisyyttä vahvistavassa hankkeessa. Nuoret näyttävät käytännön taitojaan: mekaanikot vaihtavat ja paikkaavat renkaan, baarimestari valmistaa drinkin.

16.05. EU:n ja Kenian yritysfoorumi. Presidentti pitää puheenvuoron yritysseminaarin päätöstilaisuudessa. 

17.24. Kawangare. Autosaattue matkaa Nairobin laidalla olevalle asuinalueelle. Saavuttaessa presidenttipari kävelee läheiselle kadulle tervehtimään asukkaita ja keskustelee hetken.

Seitsemän kerrosta portaita ylös kerrostalon katolle. Kawangwaren asuinalue on esimerkki EU:n ja Finnfundin rahoittamasta hankkeesta verkkoyhteyksien saatavuuden parantamiseksi. 

Katolla on korkea yhteysantenni. Presidenttipari kuulee hankkeen tekijöiden ja paikallisten asukkaiden kokemuksia.

20.00. Suurlähettilään vastaanotto. Suomen Kenian-suurlähettiläs Pirkka Tapiola isännöi vastaanoton valtiovierailun kunniaksi. Presidentti kiittää puheessaan valtiovieralun järjestämisestä ja sanoo vierailun olleen ”silmiä avaava kokemus”. 

Keskiviikko 14. toukokuuta, Nairobi

YK:n Nairobin päämaja. Monikaan ei tiedä, että Nairobissa on globaalin etelän ainoa YK:n päämaja. Päämajassa UNONissa presidentti tapaa sekä YK:n ympäristöohjelma UNEPin ja YK:n asuinyhdyskuntaohjelma UN-Habitatin pääjohtajat. Keskustelujen aiheina ovat muun muassa YK:n tulevaisuus ja monenkeskisen järjestelmän tukeminen sekä YK:n Nairobin päämajan merkitys.

Puheessaan alipääsihteereille presidentti totesi, että globaalin etelän painoarvo kasvaa. Levottomassa maailmassa juuri globaalin etelän maat voivat hyödyntää vaikutusvaltaansa. ”YK on monenkeskisen yhteistyön tärkein väline, mutta se tarvitsee uudistuksia. Nykyinen rakenne ei enää vastaa globaalin vaikutusvallan jakautumista”, presidentti sanoi. ”Päämääränä ei pitäisi olla vain YK:n hallinnon tehostaminen, vaan YK:n vahvistaminen.” Lue koko puhe.

Kuvia FlickrissäTasavallan presidentti Alexander Stubbin puheenvuoro YK:n Nairobin toimistossa Keniassa 14.5.2025

Puheen alkuperäinen kieli on englanti Muutosvarauksin Arvoisat suurlähettiläät, hyvät naiset ja herrat Nykyään monenväliset instituutiot ovat haasteiden ja paineiden kohteena. Ulkosuhteet ovat yhä enemmän transaktioihin perustuvia ja epävakaita. Kansainvälisen oikeuden säännöt ovat koetuksella ja ne kyseenalaistetaan. Olen usein sanonut, että maailmaa muovaavat kolme valtapiiriä: globaali länsi, globaali itä ja globaali etelä. Näiden vuorovaikutus määrää uuden…

Lue lisää: Tasavallan presidentti Alexander Stubbin puheenvuoro YK:n Nairobin toimistossa Keniassa 14.5.2025Presidentti Stubb valtiovierailulle Tansaniaan

Tasavallan presidentti Alexander Stubb ja hänen puolisonsa Suzanne Innes-Stubb vierailevat Tansaniassa 14.–16. toukokuuta 2025. Valtiovierailu juhlistaa Suomen ja Tansanian diplomaattisuhteiden 60-vuotista taivalta. Presidentti Stubb tapaa Tansanian presidentti Samia Suluhu Hassanin Dar es Salaamissa keskiviikkona 14. toukokuuta. Presidentit keskustelevat Suomen ja Tansanian kahdenvälisistä suhteista, geopoliittisista muutoksista, globaaleista haasteista ja niiden vaikutuksista Afrikan maihin ja Eurooppaan. Ensimmäisen päivän…

Lue lisää: Presidentti Stubb valtiovierailulle Tansaniaan

The post Presidentti Stubb valtiovierailulla Keniassa appeared first on Presidentti.

Presidentti Stubb vierailee Keniassa

Tasavallan presidentti Alexander Stubb ja hänen puolisonsa Suzanne Innes-Stubb vierailevat Keniassa 12.–14. toukokuuta 2025. Valtiovierailu juhlistaa Suomen ja Kenian diplomaattisuhteiden 60-vuotista taivalta.

Maanantai 12. toukokuuta, Nairobi

Kello 10.57. Vastaanottoseremoniat Nairobissa. Kenian presidentti William Ruto vastaanottaa presidenttiparin State Housen, presidentin virka-asunnon edessä. Suomen ja Kenian kansallishymnien jälkeen on vuorossa 21 tykinlaukausta valtiovierailun kunniaksi.

Presidentti Stubb tarkastaa kunniakomppanian ja antaa henkilökohtaisesti punapukuisille sotilaille luvan poistua. Marssimusiikkina soittokunta soittaa myös Muistoja Pohjolasta. Delegaatioiden tervehtimisen, yhteiskuvan ja vieraskirjan allekirjoituksen jälkeen presidenteillä on kahdenväliset keskustelut. Videotallenne vastaanottoseremonioista.

Kello 12.07. Lehdistötilaisuus. Presidentti Stubb ja presidentti Ruto saapuvat delegaatioiden välisten keskustelujen jälkeen median eteen. Ennen tilaisuuden alkamista Suomi ja Kenia allekirjoittavat yhteisymmärryspöytäkirjan kahdenvälisistä poliittisista ja diplomaattisista konsultaatioista sekä  rauhanvälityksen ja konfliktinratkaisun alalla tehtävästä yhteistyöstä. 

Presidentti Stubb totesi olleensa yllättynyt, että valtiovierailu on vasta ensimmäinen, vaikka Suomen ja Kenian suhteet ovat olleet pitkään läheiset. ”Meillä on pitkä historia yhdessä ja olen varma, että meillä on myös hyvä tulevaisuus yhdessä”, presidentti sanoo.

Presidentti totesi, että, että Kenia on vankka monenkeskisen järjestelmän tukija. ”Mutta Kenia on myös maa, jolla on globaali ääni. Kenia on ollut aina yksi rauhan toimija. Videotallenne lehdistötilaisuudesta.

Kello 14.01. Seppeleenlasku. Tasavallan presidentti laskee seppeleen tuntemattomien sotilaiden muistomerkille Uhuru Gardensissa. Seppeleenlaskun jälkeen puhallinorkesteri soittaa Suomen ja Kenian kansallislaulut. Vietetään minuutin hiljainen hetki. 

Uhuru Gardens on Kenian kansallinen muistopuisto, joka perustettiin vuonna 1973 itsenäisyyden kunniaksi. Se sijaitsee samalla paikalla, jossa Kenian itsenäisyys julistettiin keskiyöllä 12.12.1963.

Kello 14.52. Kansalaisjärjestöjen tapaaminen. Pyöreän pöydän keskustelussa presidentti Stubb kuulee kansalaisjärjestöjen näkemyksiä Kenian yhteiskunnasta ja kehityksestä. Tapaamiseen osallistuu hyvää hallintoa, mediavapautta sekä naisten ja nuorten asemaa ajavien järjestöjen edustajia. ”Keskustelimme korruptiosta ja ihmisoikeuksista, naisiin kohdistuvasta väkivallasta ja nuorten poliittisesta osallistumisesta. Puhuimme myös median vapaudesta ja disinformaation haasteista. Avoin ja aktiivinen kansalaisyhteiskunta on toimivan liberaalin demokratian kulmakivi. Sitä tulee vaalia ja kehittää”, presidentti Stubb sanoi. 

Kello 16.42. Haastattelut. Kaksi kenialaista TV-kanavaa, Citizen TV ja Nation Media Group haastattelevat presidentti Stubbia. Keniassa kiinnostaa erityisesti suomalainen koulutus ja Suomen onnellisuus. 

Kello 19.15. Juhlapäivällinen. Kenian presidentti William Ruto ja puoliso Rachel Ruto isännöivät State Housella juhlapäivällisen valtiovierailun kunniaksi. Presidenttiparin lisäksi päivälliselle osallistuu koko Suomen delegaatio ja yritysvaltuuskunta. Molemmat presidentit pitävät juhlapuheet. 

Tiistai 13. toukokuuta, Nairobi

Kello 6.32. Aamulenkki Karura-metsässä. Presidentti Stubbin seuraksi liittyi joukko kenialaisia ammattijuoksijoita, muun muassa kultamitalin Helsingin MM-kisojen 5000 metrillä voittanut Benjamin Limo. Alkuveryttelyn jälkeen juostiin noin kymmenen kilometrin lenkki. Edellisen illan sateen jäljiltä polut olivat hieman savisia, mutta muuten hyvässä kunnossa. Karura-metsässä on tilaa juosta, sillä suojelualue on tuhannen hehtaarin kokoinen.

Kello 9.00. Yritysseminaari. Presidentti Stubb avaa Business Finlandin järjestämän yritysseminaarin. Seminaarin painopisteenä on rakennettu ympäristö ja terveyssektori.

Kello 10.00. Yleisöluento Nairobin yliopistolla. Geopolitiikka ja muuttuva maailmanjärjestys ovat presidentti Stubbin aiheina. Luennon lopuksi presidentti keskustelee opiskelijoiden kanssa. Katso luennon tallenne.

Kello 11.31. Matatu. Presidenttipari hyppää matatuun, pikkubussiin, joka on kenialaisten suosima joukkoliikenneväline. Tämä matatu on Nairobin-suurlähetystön toimesta koristeltu Suomi-aiheilla. 

Kello 12.10. Työlounas. Lounaskeskustelussa mukana ulkopolitiikan asiantuntijoita: eurooppalaisia suurlähettiläitä ja järjestöjen edustajia. Aiheina Itä-Afrikan poliittiset dynamiikat, alueellinen integraatio ja konfliktit. 

Kello 14.05. Nuorten ammatillinen koulutus. Presidentti Stubb vierailee nuorille ammatillista koulutusta Nairobissa tarjoavaassa oppilaitoksessa, joka on mukana Suomen ulkoministeriön rahoittamassa ammatillisen koulutuksen laatua ja työelämälähtöisyyttä vahvistavassa hankkeessa. Nuoret näyttävät käytännön taitojaan: mekaanikot vaihtavat ja paikkaavat renkaan, baarimestari valmistaa drinkin.

16.05. EU:n ja Kenian yritysfoorumi. Presidentti pitää puheenvuoron yritysseminaarin päätöstilaisuudessa. 

17.24. Kawangare. Autosaattue matkaa Nairobin laidalla oleva asuinalueelle. Saavuttaessa presidenttipari kävelee läheiselle kadulle tervehtimään asukkaita ja keskustelee hetken.

Seitsemän kerrosta portaita ylös kerrostalon katolle. Kawangwaren asuinalue on esimerkki EU:n ja Finnfundin rahoittamasta hankkeesta verkkoyhteyksien saatavuuden parantamiseksi. 

Katolla on korkea yhteysantenni. Presidenttipari kuulee hankkeen tekijöiden ja paikallisten asukkaiden kokemuksia.

20.00. Suurlähettilään vastaanotto. Suomen Kenian-suurlähettiläs Pirkka Tapiola isännöi vastaanoton valtiovierailun kunniaksi. Presidentti kiittää puheessaan valtiovieralun järjestämisestä ja sanoo vierailun olleen ”silmiä avaava kokemus”. 

Keskiviikko 14. toukokuuta, Nairobi

YK:n Nairobin päämaja. Monikaan ei tiedä, että Nairobissa on globaalin etelän ainoa YK:n päämaja. Päämajassa UNONissa presidentti tapaa sekä YK:n ympäristöohjelma UNEPin ja YK:n asuinyhdyskuntaohjelma UN-Habitatin pääjohtajat. Keskustelujen aiheina ovat muun muassa YK:n tulevaisuus ja monenkeskisen järjestelmän tukeminen sekä YK:n Nairobin päämajan merkitys.

Puheessaan alipääsihteereille presidentti totesi, että globaalin etelän painoarvo kasvaa. Levottomassa maailmassa juuri globaalin etelän maat voivat hyödyntää vaikutusvaltaansa. ”YK on monenkeskisen yhteistyön tärkein väline, mutta se tarvitsee uudistuksia. Nykyinen rakenne ei enää vastaa globaalin vaikutusvallan jakautumista”, presidentti sanoi. ”Päämääränä ei pitäisi olla vain YK:n hallinnon tehostaminen, vaan YK:n vahvistaminen.” Lue koko puhe (englanniksi).

Kuvia Flickrissä

Lue lisää Tansanian-vierailun ohjelmasta:

Presidentti Stubb valtiovierailulle Keniaan

Tasavallan presidentti Alexander Stubb ja hänen puolisonsa Suzanne Innes-Stubb vierailevat Keniassa 12.–14. toukokuuta 2025. Valtiovierailu juhlistaa Suomen ja Kenian diplomaattisuhteiden 60-vuotista taivalta. Vierailu käynnistyy maanantaina 12. toukokuuta Kenian presidentti William Ruton tapaamisella Nairobissa. Presidenttien välisissä keskusteluissa ovat esillä Suomen ja Kenian kahdenväliset suhteet, globaalihaasteet ja niiden vaikutukset Afrikassa ja Euroopassa sekä yhteistyö monenvälisen järjestelmän tukemiseksi. Keskustelujen…

Lue lisää: Presidentti Stubb valtiovierailulle KeniaanPresidentti Stubb valtiovierailulle Tansaniaan

Tasavallan presidentti Alexander Stubb ja hänen puolisonsa Suzanne Innes-Stubb vierailevat Tansaniassa 14.–16. toukokuuta 2025. Valtiovierailu juhlistaa Suomen ja Tansanian diplomaattisuhteiden 60-vuotista taivalta. Presidentti Stubb tapaa Tansanian presidentti Samia Suluhu Hassanin Dar es Salaamissa keskiviikkona 14. toukokuuta. Presidentit keskustelevat Suomen ja Tansanian kahdenvälisistä suhteista, geopoliittisista muutoksista, globaaleista haasteista ja niiden vaikutuksista Afrikan maihin ja Eurooppaan. Ensimmäisen päivän…

Lue lisää: Presidentti Stubb valtiovierailulle Tansaniaan

The post Presidentti Stubb vierailee Keniassa appeared first on Presidentti.

President Stubb vierailee Keniassa ja Tansaniassa

Tasavallan presidentti Alexander Stubb ja hänen puolisonsa Suzanne Innes-Stubb vierailevat Keniassa 12.–14. toukokuuta 2025. Vierailu käynnistyi maanantaina 12. toukokuuta Kenian presidentti William Ruton tapaamisella Nairobissa. Presidenttien välisissä keskusteluissa olivat esillä Suomen ja Kenian kahdenväliset suhteet, globaalihaasteet ja niiden vaikutukset Afrikassa ja Euroopassa sekä yhteistyö monenvälisen järjestelmän tukemiseksi. Keskustelujen jälkeen ohjelmassa oli seppeleenlasku Uhuru Gardensin muistomerkille. Päivän päätteeksi presidenttipari osallistuu Kenian presidenttiparin isännöimälle juhlapäivälliselle.

Keniasta presidenttipari matkustaa valtiovierailulle Tansaniaan 14.–16. toukokuuta 2025. Presidentti Stubb tapaa Tansanian presidentti Samia Suluhu Hassanin Dar es Salaamissa keskiviikkona 14. toukokuuta. Presidentit keskustelevat Suomen ja Tansanian kahdenvälisistä suhteista, geopoliittisista muutoksista, globaaleista haasteista ja niiden vaikutuksista Afrikan maihin ja Eurooppaan. Ensimmäisen päivän päättää presidentti Suluhu Hassanin emännöimä juhlapäivällinen.

Molemmat valtiovierailut juhlistavat diplomaattisuhteiden 60-vuotista taivalta.

Lue lisää vierailujen ohjelmasta:

Presidentti Stubb valtiovierailulle Tansaniaan

Tasavallan presidentti Alexander Stubb ja hänen puolisonsa Suzanne Innes-Stubb vierailevat Tansaniassa 14.–16. toukokuuta 2025. Valtiovierailu juhlistaa Suomen ja Tansanian diplomaattisuhteiden 60-vuotista taivalta. Presidentti Stubb tapaa Tansanian presidentti Samia Suluhu Hassanin Dar es Salaamissa keskiviikkona 14. toukokuuta. Presidentit keskustelevat Suomen ja Tansanian kahdenvälisistä suhteista, geopoliittisista muutoksista, globaaleista haasteista ja niiden vaikutuksista Afrikan maihin ja Eurooppaan. Ensimmäisen päivän…

Lue lisää: Presidentti Stubb valtiovierailulle TansaniaanPresidentti Stubb valtiovierailulle Keniaan

Tasavallan presidentti Alexander Stubb ja hänen puolisonsa Suzanne Innes-Stubb vierailevat Keniassa 12.–14. toukokuuta 2025. Valtiovierailu juhlistaa Suomen ja Kenian diplomaattisuhteiden 60-vuotista taivalta. Vierailu käynnistyy maanantaina 12. toukokuuta Kenian presidentti William Ruton tapaamisella Nairobissa. Presidenttien välisissä keskusteluissa ovat esillä Suomen ja Kenian kahdenväliset suhteet, globaalihaasteet ja niiden vaikutukset Afrikassa ja Euroopassa sekä yhteistyö monenvälisen järjestelmän tukemiseksi. Keskustelujen…

Lue lisää: Presidentti Stubb valtiovierailulle Keniaan

The post President Stubb vierailee Keniassa ja Tansaniassa appeared first on Presidentti.