Mika Auramo's Reviews > Ihmisen osa

Ihmisen osa by Kari Hotakainen
Rate this book
Clear rating

by
3048483
's review
Apr 17, 12

Read from April 01 to 17, 2012

Kari Hotakaisen Ihmisen osa –romaani oli pettymys. Kirja yrittää olla metafiktiota, eli tarkemmin sanottuna kirjan keskeisenä aiheena on kirjan kirjoittaminen. Se ei tässä oikein toimi, ja yleensä aiheesta syntyy aika väkinäisiä teoksia, niin tämäkin. Sartrelta ja Gideltä tämä luonnistaa, mutta nyt lähtökohta yrittää olla hauska: eläkkeellä oleva nappikauppiasakka myy elämänkertansa ideoita vailla olevalle kirjailijalle. Ihmisen osa ei yllä lähellekään Hotakaisen Klassikkoa, joka oli hersyvää tekstiä.

Messukeskukseen sijoitettu kohtaaminen näiden kahden välillä ei saa tekstiin mitään imua. Mummon mies pitää mykkäkoulua, ja aikuiset kersat teeskentelevät olevansa jotain muuta kuin ovat ja rimpuilevat kiinni elämänsyrjässä.

Iskuyrityksen ”pystyyn kuollut kelohonka” markkinointipomo eli tytär Helena torjuu näin: ” Aikidon perusperiaatteen mukaan minun pitää ohjata Kimmon tahto ohitseni niin, että hän itse tajuaa halunsa mahdottomuuden.” Yhtä hauska on mukamas poika Pekka, joka on hunningolla ja syö kaupoissa maistiaisia: ”– – hänen teki mieli survaista rouvat tieltään ja rouhaista pöydästä kaikki hyytelön palaset. – – Vesi nousi kielelle ja kuivui siihen. Katse siirtyi kinkkumakkarasta lenkkimakkaraan ja siitä hyytelön kautta nakkeihin.”

Kolmas lapsista on nimeltään Maija, joka puolestaan yrittää olla varsin liberaali kukkaistyttö. Hänen miehensä ja lipevän stereotyyppisen miljonäärin Kimmo Helvelahden elämät leikkaavat teennäisen makaaberisti.

Eniten lukiessa alkoivat virheet ärsyttää. Romaanin korjausluku on jäänyt puolitiehen, ja suoranaisia kirjoitusvirheitä ja lauserakennevirheitä on päässyt livahtamaan liikaa, esim. ”Kimmo kertoi juuri ostaneensa paljon aivan tarpeetonta, josta on saattaa olla paljon enemmän iloa kuin tarpeellisesta.”

Turhia tyyppejä, ja ämmän tyhjää pajatusta on tarpeettomasti. Joku somistaja Alfred Supinen väijyy lukijaa liian monen sivun takana piinaamassa konstapylkkerömäisine junttifilosofioineen.

Mustaa huumoria on sentään, ja teoksen nimisymboliikka saa lopussa absurdeja piirteitä, mutta se ei pelasta latteilla stereotypioilla kangistunutta marttahenkistä viritystä: Salme Malmikunnas ei ole oikein uskottava kirjailijavihoineen ja omine valheineen.
likeflag

Sign into Goodreads to see if any of your friends have read Ihmisen osa.
sign in »

No comments have been added yet.