Mika Auramo's Reviews > Sikalat

Sikalat by Susanna Alakoski
Rate this book
Clear rating

by
3048483
's review
Dec 16, 14

bookshelves: yhteiskunta, perhedraama
Recommended for: vanhemmille, jotta tietäisivät miten dokaaminen vaikuttaa lapsiin.
Read in May, 2010

Sikailua suomalaiseen tapaan Ystadissa

Susanna Alakoski sai teoksestaan Svinalängorna eli Sikalat Ruotsissa August-palkinnon vuonna 2006. Romaani kertoo suomalaisen siirtolaisperheen vaikeuksista Ystadissa Fridhem-lähiössä 1960-luvun loppuvuosista 1970-luvun alkuun.

Perheeseen kuuluvat isä Kimmo, äiti Aili sekä kolme lasta: Markku, Leena ja Sakari. Teoksen minäkertojana on perheen tytär Leena. Hän on suurelta osin taitavasti rakennettu hahmo, mutta uskottavuutta vie etäisyys perheen veljeksiin ja kiinnostuksen puute vastakkaiseen sukupuoleen, vaikka ollaan menossa jo kirjan lopussa kahdeksannelle luokalle.

Työläisasuntoihin muuttanut perhe elää kituuttaa todella niukasti. Äiti toimii lehdenjakajana ja tiskarina, isä puolestaan suojatyötehtaassa sorvarina. Autoon ei ole koskaan varaa, ja joululahjatkin ovat Suomen mummon lähettämiä. Jouluisin tietysti tapellaan ja ryypätään.

Viinanjuonti perinteiseen tapaan ryyditettynä väkivallalla on teoksen keskeisenä motiivina. Perheen vanhemmat saattavat nauttia viinaksia viikkokausia, ja ryyppyputki alkaa aina kangaskassista pyöränsarvissa. ”Se tuli joka kerta järkytyksenä. Mutta tiesin tarkkaan milloin se alkoi. Kangaskassi polkupyörän tangossa, maitoviinilasit, äidin kiljunta ja yhä nopeammat liikkeet ja isä pää painuksissa. Kiroilu. Laukaisevat lauseet.−− Viikot kuluivat, kuukaudet.” Isä lastaa kurkusta alas trokarilta ostamansa satsin kavereidensa kanssa, joihin kuuluu juoppo peltiseppä Veikko perheineen ja naapurilähiön rapajuopot.

Sosiaalitoimiston Britta ”Aasinvittu” Pettersson avustaa toisinaan muutamalla lantilla rutiköyhää perhettä. Leena ei saa esimerkiksi koskaan uusia vaatteita, vaan hänet vaatetetaan muiden lumpuilla ja kirpputoriasuilla. Köyhyyttä ja sen kokemista nuoren tytön näkökulmasta on kuvattu koskettavasti.

”Heillä näytti olleen mukavaa, kuola roikkui suupielistä, meikki rapisi, he olivat kuin velttoja nukkeja. Ruumiineritteiden hajut tihkuivat avonaisten nappien sepalusten hameiden välistä. − −Täällä oli ollut orgiat. −−Terrie nuuhki Spanska Levan vittua. Täällä haisivat jätevuori ja virtsa.” Vuosien varrella ryyppääminen saa entistä vastenmielisempiä piirteitä, ja uhrit mustia silmiä, rusikoitua kehoa, katkenneita luita ja veitseniskuja. Tapahtumia tarkastellaan Leenan näkökulmasta, ja hän tekee ikänsä mukaan havaintoja naapurin Åsan kanssa elämänmenosta. Viikkokausiin ei ole ruokaa eikä kotona ole muuta paikkaa kuin kyyhöttää sängyn alla tai väistellä litsareita ja nyrkkiä.

Lastenkodissa varttunut isä on puolisonsa kanssa menossa kovaa vauhtia hautaan. Leena yrittää paeta ahdistustaan koulunkäyntiin ja uintiharrastukseen. Veljet jäävät kovin etäisiksi, ja kerronta keskittyy lähes kokonaan Leenan omaan selviytymiskamppailuun itsetuhoisten aikuisten holhokkina.

Romaanin sanomana on herättää lukija ymmärtämään lapsen hätä holtittomien ja vastuuttomien huoltajien perheessä. Tällaisia perheitä on aina ollut ja tulee olemaan − niin myös omassa naapurustossakin.
2 likes · Likeflag

Sign into Goodreads to see if any of your friends have read Sikalat.
Sign In »

No comments have been added yet.